Kiinnostaako Aikuisten kognitiivinen psykoterapeuttikoulutus Imatralla?

Etelä-Karjalan kesäyliopisto tuo Imatralle mahdollisuuden opiskella kognitiivista psykoterapiaa Etelä-Karjalassa. Aikuisten kognitiivinen psykoterapeuttikoulutus 75 op -opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti psykoterapeuttina. Koulutus on asetuksen (VNA 1120/2010) mukaista terveydenhuollon psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta ja koulutuksesta valmistunut voi sen pohjalta hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen. Koulutusohjelma noudattaa Valtakunnallisen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion suosituksia.

Koulutus on Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan käyttäytymistieteiden ja filosofian laitoksen psykologian oppiaineen täydennyskoulutusta. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan kesäyliopiston, Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy:n ja Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry:n kouluttajien kanssa.

Koulutus järjestetään vuosien 2016 – 2020 aikana. Hakuaika opintoihin on 7.9.2015–9.10.2015.

Koulutuksesta lisätietoja saa kesäyliopiston kotisivuilta www.kesyli.net

Kognitiivisesta psykoterapista lisätietoja saa Kognitiivisen psykoterapian yhdistyksen sivuilta www.kognitiivinenpsykoterapia.fi

Työnohjaus työn kehittämisen välineenä

Työnohjaus on menetelmä, jonka tarkoituksena on helpottaa ja auttaa työelämään liittyvien kysymysten kohtaamista. Tavoitteena on tukea tavoitteellista työntekoa ja vahvistaa organisaation, työyhteisön sekä yksittäisen työntekijän toimijuutta että kyvykkyyttä. Työnohjauksessa kehittämisen kohde voi olla sovitusti: työyhteisön/tiimin toimivuus, ihmisten ja itsen johtaminen, toimintatavat ja rakenteet sekä työntekijöiden ja asiakkaiden suhde. Monesti työnohjausta käytetään myös erilaisten muutosprosessien tukena.

Viimeisten vuosikymmenien aikana työnohjausta on erityisesti hyödynnetty sosiaali- ja terveysalalla, mutta yhä useammin myös liike-elämässä sekä esim. esimiestyön tukena. Työnohjaus toteutetaan käytännössä siten, että organisaatio palkkaa ulkopuolisen, koulutetun työnohjaajan, jonka kanssa yhdessä määritellään työnohjauksen tavoitteet ja käytännöt.

Suomessa valtaosa työnohjaajista tekee työnohjausta oman työnsä ohessa – sivutoimisesti. Tosin viime vuosina yhä useampi koulutuksen käynyt työnohjaaja perustaa oman yrityksen tai aloittaa itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen.
Työnohjaajan ammattia ei virallisesti Suomessa ole, sillä sitä ei ole millään lailla yhteiskunnan taholta määritelty. Myöskään työnohjaaja koulutuksia ei ohjaa mikään lainsäädäntö. Suomen työnohjaajat ry on kuitenkin määritellyt minimikriteerit työnohjaajakoulutuksille.

Imatralla vuonna 2016 alkava koulutus täyttää kaikki Suomen työnohjaajat ry:n kriteerit ja koulutuksen käynyt voi hakea Suomen työnohjaajien jäsenyyttä sekä käyttää ”nimikettä” työnohjaaja.

Pekka Holm, sosiaalityöntekijä, vaativan erityistason perheterapeutti, lastenpsykoterapeutti ja työnohjaajakouluttaja

Menikö kuppi nurin?

Joku meistä on tyytyväinen, kun lasi on puoliksi täynnä ja toinen suree, kun se on puolityhjä. Mutta mitä tehdä, kun lasi on niin täynnä, että juoma on vaarassa läikkyä yli?

Useimmilla meistä on elämä hyvällä malilla ilman ylitsepääsemättömiä haasteita. On mukiinmenevä työ, kiinnostavat harrastukset, lapset, koti ja koira. Kaikesta tästä elämän täyteydestä huolimatta voi joskus pysähtyä ihmettelemään, miksi päivät menevät eteenpäin kuin sumussa ja elämän tapahtumat tuntuu lattean väsyttäviltä. Tuskastuneena voi alkaa miettiä, mikä minussa on vikana?

Ehkä syynä onkin tuo yltäkylläisyys. Joskus hyvääkin voi olla liikaa. Samalla tavoin kuin joulun aikaan jatkuvasta herkuttelusta tulee lopulta ähky ja huono olo, voi liian täysi elämäkin aiheuttaa vatsanväänteitä – tai joitakin muita oireita. Ääriään myöten täysi elämä tarkoittaa myös kiirettä ja jatkuvaa valppaana oloa. Aika ei riitä palautumiseen ja asioiden loppuunsaattamiseen: samaan aikaan pitää huolehtia monista toisistaan irralla olevista asioista kuten lapsen lahjasta, työpaikan uudelleen organisoinnista, koiran trimmauksesta ja jääkaapin siivouksesta. Keho ja mieli eivät pysy kaikessa
tässä mukana.

Jatkuva kiire ja valppaana olo voi aiheuttaa stressiä, väsymystä, ärtyisyyttä ja fyysisiä oireita. Etenkin silloin, jos elämässä on tavanomaisten arjen kiireiden lisäksi muita haasteita kuten taloudellisia huolia tai lapsia, jotka tarvitsevat erityistä huomiota kasvunsa tueksi. Jotta voisimme nauttia elämän täyteydestä, meidän tulee huolehtia olemisen ja tekemisen tasapainosta, monella eri tasolla. Tämä itsestä huolehtiminen on tärkeää sekä oman että läheistemme hyvinvoinnin takia. Ilo ja onnellisuus tapaavat tarttua ihmisestä toiseen.

Samalla tavoin kuin aikuisetkin, voivat myös lapset elää ‘liian täyttä elämää’. Itse asiassa lasten elämänmalja täyttyy paljon nopeammin ja läikkyy yli reunojen herkemmin kuin aikuisilla. Heillähän ei ole vielä kypsynyt samoja taitoja vastaanottaa ja säädellä ärsyketulvaa. Lapsia voi stressata päiväkodin tai koulun monet ihmisuhteet, jatkuva meteli sekä liian vähäinen uni monen muun syyn lisäksi. Tämä kaikki näkyy helposti lasten käyttäytymisessä sekä myös kyvyssä omaksua uutta tietoa. Lapsen haastava käytös vaikuttaaa aikuiseen ja aikuisen stressi puolestaan lapseen. Ilman tietoista pysäyttämistä tämä kierre voi imaista koko perheen syvälle pahoinvoinnin pyörteeseen.

Sekä lasten että heidän vanhempansa, samoin kuin meidän kaikkien tulee huolehtia siitä, että keho ja mieli saavat tarvitsemansa levon ja virkistyksen. Kukin omalla yksilöllisellä tavallaan. Joskus voimia saa levosta, joskus juoksusta, toinen virkistyy musiikin avulla, toinen kuuntelemalla lintuja. Sopivien keinojen löytäminen vaatii tarkkaa havainnointia ja useita yrityksiä sekä erehdyksiä. Rauha ja tasapaino eivät yleensä ilmesty kuin tyhjästä vaan niiden eteen tulee nähdä vaivaa. Harjoittaa kuten harjoitamme lihasvoimaa. Niin että lopulta onnellisuus tulee olemassa olevasta arjesta eikä tulevaisuuden haaveista.

Merja Tompuri, toimintaterapeutti

Mallittamisen iloa – NLP:n perustyökalu löytämisen välineenä

Iloa mallittamiseen tuovat löydöt siitä, että löytää jotakin uutta. Jotakin sellaista, mitä tietoisella mielellä ei olisi ymmärtänyt ajatella. Ja kuitenkin se oli jo siellä, ja niin todellisena, sille ei vain ollut sanoja, sitä ei osannut selittää.

Löytyy sanat ja merkitykset asioille, tekemisille, ajatus- ja käyttäytymismalleille. Löytyy hyviä uskomuksia tai vaikeita kokemuksia, jotka ovat muovanneet ihmisestä sellaisen kuin nyt on. Ja saaneet edistymään taidossa, oman itsensä kehittymisessä. Mallittaminen tuo esille asioita, joita emme yleensä ajattele, ne ovat hiljaisena tietona alitajunnassa, kuitenkin saatavissa esille. Mallittamisen avulla voidaan syventää mitä tahansa taitoa, haasteellista asiaa, työtehtävää tai muuta osaamista.

NLP:ssa mallittaminen on keskeinen työkalu. Sen avulla NLP on syntynyt ja sen avulla se kehittyy koko ajan. Sen avulla voi kehittyä itse – oppia nopeammin uusia taitoja tai syventää olemassa olevia. Mallittaa itseä tai toisia osaajia.

Jos opiskelet ja olet hyvä kielissä, mutta matematiikka ei suju hyvin, niin nämä molemmat voidaan mallittaa ja niitä tuloksia voidaan verrata toisiinsa. Löytyy asioita, mitkä sujuvat ja innostavat kielten kohdalla, mutta eivät toimi matematiikan kohdalla. On mahdollista siirtää asioita toiseen, miettiä, mitkä ajatus-,  käyttäytymis- ja uskomusmallit, mitkä liittyvät kieleen, olisivat siirrettävissä matematiikan kohdalle. Matematiikka voi saada uutta motivaatiota ja merkitystä.

Mallittamisen avulla löydetään yleensä asioita, mitä ihminen ei enää osa pukea sanoiksi, kertoa muille. Työelämässä ja muualla on paljon ihmisiä, alan osaajia, jotka ovat todella hyviä omassa työssään omalla alallaan, mutta eivät osaa opettaa sitä muille, kertoa, kuinka sen tehdään. Mallittamisen avulla päästään syvemmälle. Päästään tutkimaan niitä kohtia, mitkä tuntuvat tärkeiltä, mutta ihminen ei itsekään oikein tiedä, mitä hän tekee, mitä siinä kohdassa tapahtuu. Asiat vaan onnistuvat, ne menevät eteenpäin. Kokemus ja intuitio kohtaavat, tilanteita aavistaa, niihin osaa varautua. Työ sujuu ja se tehdään mahdollisimman hyvin. Tämä on sitä hiljaista tietoa, mitä mallittamisen avulla saadaan avattua, niille löytyvät sanat. Sen avulla sitä on mahdollista jakaa ja opettaa muille.

Mallittamisen kautta löytyy monesti myös paljon muuta. Arvoja, uskomuksia, ajatuksia omasta maailmankuvasta ja syvempiä merkityksiä. Monesti esille tulee ajatusmalleja, käyttäytymismalleja. Esimerkiksi malleja rauhoittua ja löytää voimavaroja ennen tärkeää kohtaamista tai tapahtumaa. Mallittamisen tulos on aina yksilöllinen. Jos jotakin taitoa halutaan mallittaa kunnolla, malleja tarvitaan useampia. Sitä kautta löytyy se perusmalli, mikä yleensä on toimiva.

Miksi kannattaa mallittaa negatiivisia asioita? Siksi, että huomataan, mistä tämä malli muodostuu, mitä sen sisälle kätkeytyy. Huomataan, että voisi tuossa kohdin tehdä toisin, ajatella eri tavalla. Voi löytyä asia tai tilanne, jonka käsittelyn avulla, koko ongelma voi hävitä tai muuttua helpommaksi.

Esimerkiksi, kun nuori haluaa irti tupakanpoltosta ja mallitetaan niitä asioita, mitkä liittyvät tähän, voi tulla eteen mielenkiintoisia asioita. Jos huomataan, että tupakointi liittyy tiettyyn kaveripiiriin, tiettyyn ympäristöön, niin sitä vaihtamalla, voi lopettaminen olla helpompaa. Tai jos huomataan, että jos tupakoinnin liittää uskomustasolla itsenäistymiseen, voi uskomusta muuttamalla päästä irti tästä tavasta. Jos tupakka tuo turvallisuutta, voidaan miettiä muita keinoja, millä turvallisuuden tunnetta voidaan saada.

Monesti kun negatiivista asiaa käsittelee, voi tulla motivaatio asioiden muuttamiseen, kun huomaa mihin asioihin voi itse vaikuttaa. Tätä kautta mallittaminen voi tuoda näkökulmia ja iloa myös negatiivisilta näyttäviin asioihin.

Jaana Kallio, yrittäjä, NLP-kouluttaja, NLP-ohjaaja, www.aurinkokallio.fi