Tule mukaan Ilokassi-tempaukseen!

Etelä-Karjalan kesäyliopisto järjestää Imatra-päivänä 22.8. Ilokassi-tempauksen. Ideana on, että  yksityiset, yhteisöt tai yritykset tekevät tai tuunaavat kassin, jonka sisälle voi laittaa ilostuttavia asioita. Kassit arvotaan Imatra –päivässä arvontalomakkeen täyttäneiden ja paikalla läsnäolevien kesken. Kassi ja sen sisältö voivat kertoa tekijästään, sen sisältö voi olla herkullista, itsetehtyä tai vaikka luettavaa. Sisältö saa olla idearikas, mutta sen ei tarvitse olla kallis. Mukaan voivat ilmoittautua kaikki halukkaat –tyyli on vapaa.

Kassit ripustetaan kaikkien nähtäväksi kävelykadulle ja ne arvotaan klo 14 Imatra -päivänä. Arpajaiset ovat ilmaisarpajaiset, johon kaikki halukkaat voivat kävelykadulla osallistua. Mikäli kasseja tulee runsaasti, osa arvotaan tilaisuudessa ja osa lahjoitetaan eteenpäin hyväntekeväisyyteen.

Miten pääsen mukaan Ilokassi-tempaukseen?
Ilmoittaudu kesäyliopistolle ritva.oravuo@kesyli.net
– Kassin tyyli on vapaa, kassin koko on ns. tavallinen kankainen kauppakassi
– Kassin voi ostaa tai tehdä itse tai hyödyntää kierrätysmateriaalia
– Kiinnitä kassiin työporukkasi tai yhteisösi nimi
Tuo kassi kävelykadulle Imatra-päivän aamuna 22.8. klo 9.30 – 10.30, missä kesäyliopiston väki ottaa ne vastaan
– Tule katsomaan arvonta! Kuka saa juuri sinun kassisi arvonnassa 22.8. klo 14.00?
– Ja tietenkin: Osallistu itse Ilokassi-arvontaan!

Laita iloa kiertoon!

Avoimia yliopisto-opintoja Etelä-Karjalassa! Tule kesäyliopistoon!

Etelä-Karjalan kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus tarjoaa eri yliopistojen tutkintovaatimusten mukaista, korkealaatuista ja tutkimukseen perustuvaa opetusta kaikille halukkaille. Opinnot voi sovittaa monenlaisiin elämäntilanteisiin, sillä tarjolla on useita eri opetusmuotoja luennoista verkko-opetukseen.
Kesäyliopisto tarjoaa Lappeenrannassa ja Imatralla mm. humanistisen, kasvatustieteellisen ja terveystieteellisen alan avoimia yliopisto-opintoja. Syksyllä 2015 on tarjolla 37 erilaista opintokokonaisuutta.

Katso kesäyliopiston koko tarjonta kesäyliopiston kotisivulta http://www.kesyli.net

MITÄ ON KESÄYLIOPISTON TARJOAMA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS?
– eri yliopistojen opintovaatimusten mukaista opetusta tuotettuna omalle paikkakunnalle
– opetus on avointa kaikille
– ikärajoja tai pääsykokeita ei ole
– opinnot sopivat myös ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi
– suoritetut opinnot voi liittää osaksi mahdollista yliopistotutkintoa
– vaatimustaso opetuksessa ja sisällöissä sama kuin yliopistoissa
– mahdollisuus tutustua uusimpaan tutkimustietoon
– väyläopintoja hyödyntäen mahdollisuus päästä yliopisto-opiskelijaksi ilman pääsykoetta

USEIN KYSYTTYÄ
Voinko suorittaa yliopisto-opintoja omalla paikkakunnallani?
Kyllä, kesäyliopisto tuo Etelä-Karjalaan 37 erilaista opintokokonaisuutta.
Täytyykö minulla olla ylioppilas- tai ammattitutkinto?
Ei, kesäyliopiston avoimissa yliopisto-opinnoissa ei ole pohjakoulutusvaatimuksia ja ne sopivat kaiken ikäisille, aina nuorista senioreihin.
Voinko opiskella työn ohella?
Kyllä, opinnot järjestetään pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin.
Missä luennot ja tentit pidetään?
Luennoille ei tarvitse mennä yliopistopaikkakunnalle, vaan tentit ja luennot pidetään joko Lappeenrannassa tai Imatralla.

KESÄYLIOPISTON AVOIMEN MAISTIAISET  – TUTUSTU YLIOPISTO-OPISKELUUN!
Avoimen maistiaiset tilaisuudessa esitellään avoimen opiskelua kesäyliopistossa. Opintojen esittelyä, esittelyssä mukana kesäyliopiston ja Itä-Suomen yliopiston suunnitteljat. Mahdollisuus kysyä esim. opintojen sisällöstä ja suorittamisesta, käytännöistä, väyläopinnoista ja työn ohella opiskelusta.
Paikka: Kesäyliopiston Imatran ja Lappeenrannan toimistoilla samaan aikaan: tiistaina 1.9.2015 klo 16.30 – 18.00.

Kiinnostaako Aikuisten kognitiivinen psykoterapeuttikoulutus Imatralla?

Etelä-Karjalan kesäyliopisto tuo Imatralle mahdollisuuden opiskella kognitiivista psykoterapiaa Etelä-Karjalassa. Aikuisten kognitiivinen psykoterapeuttikoulutus 75 op -opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti psykoterapeuttina. Koulutus on asetuksen (VNA 1120/2010) mukaista terveydenhuollon psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta ja koulutuksesta valmistunut voi sen pohjalta hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen. Koulutusohjelma noudattaa Valtakunnallisen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion suosituksia.

Koulutus on Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan käyttäytymistieteiden ja filosofian laitoksen psykologian oppiaineen täydennyskoulutusta. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan kesäyliopiston, Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy:n ja Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry:n kouluttajien kanssa.

Koulutus järjestetään vuosien 2016 – 2020 aikana. Hakuaika opintoihin on 7.9.2015–9.10.2015.

Koulutuksesta lisätietoja saa kesäyliopiston kotisivuilta www.kesyli.net

Kognitiivisesta psykoterapista lisätietoja saa Kognitiivisen psykoterapian yhdistyksen sivuilta www.kognitiivinenpsykoterapia.fi

Työnohjaus työn kehittämisen välineenä

Työnohjaus on menetelmä, jonka tarkoituksena on helpottaa ja auttaa työelämään liittyvien kysymysten kohtaamista. Tavoitteena on tukea tavoitteellista työntekoa ja vahvistaa organisaation, työyhteisön sekä yksittäisen työntekijän toimijuutta että kyvykkyyttä. Työnohjauksessa kehittämisen kohde voi olla sovitusti: työyhteisön/tiimin toimivuus, ihmisten ja itsen johtaminen, toimintatavat ja rakenteet sekä työntekijöiden ja asiakkaiden suhde. Monesti työnohjausta käytetään myös erilaisten muutosprosessien tukena.

Viimeisten vuosikymmenien aikana työnohjausta on erityisesti hyödynnetty sosiaali- ja terveysalalla, mutta yhä useammin myös liike-elämässä sekä esim. esimiestyön tukena. Työnohjaus toteutetaan käytännössä siten, että organisaatio palkkaa ulkopuolisen, koulutetun työnohjaajan, jonka kanssa yhdessä määritellään työnohjauksen tavoitteet ja käytännöt.

Suomessa valtaosa työnohjaajista tekee työnohjausta oman työnsä ohessa – sivutoimisesti. Tosin viime vuosina yhä useampi koulutuksen käynyt työnohjaaja perustaa oman yrityksen tai aloittaa itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen.
Työnohjaajan ammattia ei virallisesti Suomessa ole, sillä sitä ei ole millään lailla yhteiskunnan taholta määritelty. Myöskään työnohjaaja koulutuksia ei ohjaa mikään lainsäädäntö. Suomen työnohjaajat ry on kuitenkin määritellyt minimikriteerit työnohjaajakoulutuksille.

Imatralla vuonna 2016 alkava koulutus täyttää kaikki Suomen työnohjaajat ry:n kriteerit ja koulutuksen käynyt voi hakea Suomen työnohjaajien jäsenyyttä sekä käyttää ”nimikettä” työnohjaaja.

Pekka Holm, sosiaalityöntekijä, vaativan erityistason perheterapeutti, lastenpsykoterapeutti ja työnohjaajakouluttaja

Menikö kuppi nurin?

Joku meistä on tyytyväinen, kun lasi on puoliksi täynnä ja toinen suree, kun se on puolityhjä. Mutta mitä tehdä, kun lasi on niin täynnä, että juoma on vaarassa läikkyä yli?

Useimmilla meistä on elämä hyvällä malilla ilman ylitsepääsemättömiä haasteita. On mukiinmenevä työ, kiinnostavat harrastukset, lapset, koti ja koira. Kaikesta tästä elämän täyteydestä huolimatta voi joskus pysähtyä ihmettelemään, miksi päivät menevät eteenpäin kuin sumussa ja elämän tapahtumat tuntuu lattean väsyttäviltä. Tuskastuneena voi alkaa miettiä, mikä minussa on vikana?

Ehkä syynä onkin tuo yltäkylläisyys. Joskus hyvääkin voi olla liikaa. Samalla tavoin kuin joulun aikaan jatkuvasta herkuttelusta tulee lopulta ähky ja huono olo, voi liian täysi elämäkin aiheuttaa vatsanväänteitä – tai joitakin muita oireita. Ääriään myöten täysi elämä tarkoittaa myös kiirettä ja jatkuvaa valppaana oloa. Aika ei riitä palautumiseen ja asioiden loppuunsaattamiseen: samaan aikaan pitää huolehtia monista toisistaan irralla olevista asioista kuten lapsen lahjasta, työpaikan uudelleen organisoinnista, koiran trimmauksesta ja jääkaapin siivouksesta. Keho ja mieli eivät pysy kaikessa
tässä mukana.

Jatkuva kiire ja valppaana olo voi aiheuttaa stressiä, väsymystä, ärtyisyyttä ja fyysisiä oireita. Etenkin silloin, jos elämässä on tavanomaisten arjen kiireiden lisäksi muita haasteita kuten taloudellisia huolia tai lapsia, jotka tarvitsevat erityistä huomiota kasvunsa tueksi. Jotta voisimme nauttia elämän täyteydestä, meidän tulee huolehtia olemisen ja tekemisen tasapainosta, monella eri tasolla. Tämä itsestä huolehtiminen on tärkeää sekä oman että läheistemme hyvinvoinnin takia. Ilo ja onnellisuus tapaavat tarttua ihmisestä toiseen.

Samalla tavoin kuin aikuisetkin, voivat myös lapset elää ‘liian täyttä elämää’. Itse asiassa lasten elämänmalja täyttyy paljon nopeammin ja läikkyy yli reunojen herkemmin kuin aikuisilla. Heillähän ei ole vielä kypsynyt samoja taitoja vastaanottaa ja säädellä ärsyketulvaa. Lapsia voi stressata päiväkodin tai koulun monet ihmisuhteet, jatkuva meteli sekä liian vähäinen uni monen muun syyn lisäksi. Tämä kaikki näkyy helposti lasten käyttäytymisessä sekä myös kyvyssä omaksua uutta tietoa. Lapsen haastava käytös vaikuttaaa aikuiseen ja aikuisen stressi puolestaan lapseen. Ilman tietoista pysäyttämistä tämä kierre voi imaista koko perheen syvälle pahoinvoinnin pyörteeseen.

Sekä lasten että heidän vanhempansa, samoin kuin meidän kaikkien tulee huolehtia siitä, että keho ja mieli saavat tarvitsemansa levon ja virkistyksen. Kukin omalla yksilöllisellä tavallaan. Joskus voimia saa levosta, joskus juoksusta, toinen virkistyy musiikin avulla, toinen kuuntelemalla lintuja. Sopivien keinojen löytäminen vaatii tarkkaa havainnointia ja useita yrityksiä sekä erehdyksiä. Rauha ja tasapaino eivät yleensä ilmesty kuin tyhjästä vaan niiden eteen tulee nähdä vaivaa. Harjoittaa kuten harjoitamme lihasvoimaa. Niin että lopulta onnellisuus tulee olemassa olevasta arjesta eikä tulevaisuuden haaveista.

Merja Tompuri, toimintaterapeutti

Mallittamisen iloa – NLP:n perustyökalu löytämisen välineenä

Iloa mallittamiseen tuovat löydöt siitä, että löytää jotakin uutta. Jotakin sellaista, mitä tietoisella mielellä ei olisi ymmärtänyt ajatella. Ja kuitenkin se oli jo siellä, ja niin todellisena, sille ei vain ollut sanoja, sitä ei osannut selittää.

Löytyy sanat ja merkitykset asioille, tekemisille, ajatus- ja käyttäytymismalleille. Löytyy hyviä uskomuksia tai vaikeita kokemuksia, jotka ovat muovanneet ihmisestä sellaisen kuin nyt on. Ja saaneet edistymään taidossa, oman itsensä kehittymisessä. Mallittaminen tuo esille asioita, joita emme yleensä ajattele, ne ovat hiljaisena tietona alitajunnassa, kuitenkin saatavissa esille. Mallittamisen avulla voidaan syventää mitä tahansa taitoa, haasteellista asiaa, työtehtävää tai muuta osaamista.

NLP:ssa mallittaminen on keskeinen työkalu. Sen avulla NLP on syntynyt ja sen avulla se kehittyy koko ajan. Sen avulla voi kehittyä itse – oppia nopeammin uusia taitoja tai syventää olemassa olevia. Mallittaa itseä tai toisia osaajia.

Jos opiskelet ja olet hyvä kielissä, mutta matematiikka ei suju hyvin, niin nämä molemmat voidaan mallittaa ja niitä tuloksia voidaan verrata toisiinsa. Löytyy asioita, mitkä sujuvat ja innostavat kielten kohdalla, mutta eivät toimi matematiikan kohdalla. On mahdollista siirtää asioita toiseen, miettiä, mitkä ajatus-,  käyttäytymis- ja uskomusmallit, mitkä liittyvät kieleen, olisivat siirrettävissä matematiikan kohdalle. Matematiikka voi saada uutta motivaatiota ja merkitystä.

Mallittamisen avulla löydetään yleensä asioita, mitä ihminen ei enää osa pukea sanoiksi, kertoa muille. Työelämässä ja muualla on paljon ihmisiä, alan osaajia, jotka ovat todella hyviä omassa työssään omalla alallaan, mutta eivät osaa opettaa sitä muille, kertoa, kuinka sen tehdään. Mallittamisen avulla päästään syvemmälle. Päästään tutkimaan niitä kohtia, mitkä tuntuvat tärkeiltä, mutta ihminen ei itsekään oikein tiedä, mitä hän tekee, mitä siinä kohdassa tapahtuu. Asiat vaan onnistuvat, ne menevät eteenpäin. Kokemus ja intuitio kohtaavat, tilanteita aavistaa, niihin osaa varautua. Työ sujuu ja se tehdään mahdollisimman hyvin. Tämä on sitä hiljaista tietoa, mitä mallittamisen avulla saadaan avattua, niille löytyvät sanat. Sen avulla sitä on mahdollista jakaa ja opettaa muille.

Mallittamisen kautta löytyy monesti myös paljon muuta. Arvoja, uskomuksia, ajatuksia omasta maailmankuvasta ja syvempiä merkityksiä. Monesti esille tulee ajatusmalleja, käyttäytymismalleja. Esimerkiksi malleja rauhoittua ja löytää voimavaroja ennen tärkeää kohtaamista tai tapahtumaa. Mallittamisen tulos on aina yksilöllinen. Jos jotakin taitoa halutaan mallittaa kunnolla, malleja tarvitaan useampia. Sitä kautta löytyy se perusmalli, mikä yleensä on toimiva.

Miksi kannattaa mallittaa negatiivisia asioita? Siksi, että huomataan, mistä tämä malli muodostuu, mitä sen sisälle kätkeytyy. Huomataan, että voisi tuossa kohdin tehdä toisin, ajatella eri tavalla. Voi löytyä asia tai tilanne, jonka käsittelyn avulla, koko ongelma voi hävitä tai muuttua helpommaksi.

Esimerkiksi, kun nuori haluaa irti tupakanpoltosta ja mallitetaan niitä asioita, mitkä liittyvät tähän, voi tulla eteen mielenkiintoisia asioita. Jos huomataan, että tupakointi liittyy tiettyyn kaveripiiriin, tiettyyn ympäristöön, niin sitä vaihtamalla, voi lopettaminen olla helpompaa. Tai jos huomataan, että jos tupakoinnin liittää uskomustasolla itsenäistymiseen, voi uskomusta muuttamalla päästä irti tästä tavasta. Jos tupakka tuo turvallisuutta, voidaan miettiä muita keinoja, millä turvallisuuden tunnetta voidaan saada.

Monesti kun negatiivista asiaa käsittelee, voi tulla motivaatio asioiden muuttamiseen, kun huomaa mihin asioihin voi itse vaikuttaa. Tätä kautta mallittaminen voi tuoda näkökulmia ja iloa myös negatiivisilta näyttäviin asioihin.

Jaana Kallio, yrittäjä, NLP-kouluttaja, NLP-ohjaaja, www.aurinkokallio.fi

Opiskelijaksi oppimassa

Ajattelin syksyllä Suomi vieraana kielenä – perusopintoja aloittaessani, että ehtiikö, jaksaako? Ettei kävisi kuin niille äidinkielen aineopinnoille kymmenisen vuotta sitten: hurja alkuinnostus, siitä parin kuukauden päästä sammahdus ajan puutteeseen ja hahmottomaan urakkaan.

Tällä kertaa aloittamistani motivoi vahvempi ajatus ammatillisesta pätevöitymisestä, ja toisaalta tarpeesta kuitata aikaisempi kokemus opintojen keskeyttämisestä. Kaikki menisi omaan piikkiin tälläkin kertaa sekä ajallisesti että taloudellisesti. Opintojen aloittamistani olin kehuskellut jo etukäteen lähipiirilleni tietoisena siitä, että nyt kun kovasti mainostaa, niin ei ihan herkästi peruuta aikeitaan. Itse aiheutettu sosiaalinen paine, vaikkakin hyvä sellainen, kannustaa myös.

Nyt, kahdeksan kuukautta myöhemmin, tuuletan perusopintojen loppusuoralla. Yllätin ja ylitin itseni. Kesäkuulle olen merkinnyt vielä kuuden opintopisteen edestä verkkotehtäviä, ja valmista tulee!

Ensimmäisten aikuisopintojen epäonnistuminen oli siis hyvä oppikoulu minulle, liika itsevarmuus, kyllä tämä tästä ja en mitään hopseja tai tuutorointeja tarvitse – ajattelu olivat pois. Kiltisti istuin varsinaisten opiskelujen päälle syksyn kaksi opiskelutaito-iltaa Imatralla, otin ilolla vastaan kaiken jaetun materiaalin ja verkko-ohjauksen. Ymmärsin lopulta, että suunnittelu kannattaa: mitä opiskellaan ja missä järjestyksessä on järkevää edetä. Onneksi on tuutorit, kiitos teille! Jos jotain olisin pakertamiseeni kaivannut, niin opiskelukavereita ihan naamatusten porukalla tekemään tehtäviä. Ihan yksin en kuitenkaan opintojeni kanssa edennyt, koska opintojen moodle-ryhmässä sai keskustella ja tarkastella muiden samaa pakettia tekevien tuotoksia. Moodle-ympäristö oli ja on jatkossakin varsinainen aarrearkku, löytyy apuja vanhoista luentomateriaaleista, ohjeita tieteellisen kirjaston käyttöön, ja kysyjälle aina vastataan.

Työn ohessa opiskeleminen tiivistää ajankäytön. Päivät ovat aikataulutetumpia ja viikonloppuun on varattava opiskeluaikaa. Kellottaminen sopii mainiosti, kun saa itse määritellä opiskelun määräajat. Kokemuksesta vihdoin viisastuneena kannatan suunnittelua ja opintojen jaksottamista omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Kiire ja stressi ovat pieninä annoksina tarpeellisia kirittäjiä, ilman deadlineja ainakaan minä en saisi mitään aikaiseksi.

Opiskelu koukuttaa positiiviseen kierteeseen. Itsetunto kohentuu opintorekisterin suoritusotetta tarkastellessa, siinä seisoo kiitos kuin kiiltokuva opettajalta alakoulun ainevihkossa.

Jaana Oravuo
luokanopettaja, aikuisopiskelija

Miks pitäs

Kauan sitten koulussa opetin nokkelaa poikaa, jota ei vapaaehtoinen lukeminen kiinnostanut. Sen luki mikä pakkoäidinkielessä käteen työnnettiin. Kerran hän kirjoitti tuntityönä mainion erittelyn Pentti Haanpään novellista, jossa Takalon Antti lähtee Ameriikkaan ”ronsaisemaan rikkautta”. Sama kertomus kuuluu aikoinaan herättäneen koulupoika Juha Hurmeen kiinnostuksen kirjallisuuteen.

Opettajana puhuttelin oppilasta : ”Hyvänen aika, kun sinä noin hyvin ymmärrät kirjallisuutta, niin mikset sinä lue?” Ja oppilas vastasi iloisesti: ”Ko mie noi hyvin ymmärrän, ni miks miun pitäs viel lukkee?”

Mietittyäni asiaa nelisenkymmentä vuotta olen saanut valmiiksi vastaussarjan: miks pitäs viel lukkee, vaik jo ymmärtää.

Lukeminen vie kiinnostaviin paikkoihin ja tutustuttaa kiinnostaviin ihmisiin. Lukeminen jännittää ja huvittaa. Lukeminen opettaa. Vastikään hain Kalevalasta Kullervoa, ja siellä tarjottiin väkevää pahaa poikaa Ilmariselle rengiksi, ”sepon paljan painajaksi”. Opin siitä sanan ”palja”, jota en ehkä tänään tarvitse mutta joka on heti käytettävissäni, kun antaudun keskusteluun väkivasaran käytöstä.

Lukeminen tarjoaa tilaisuuksia liikuttumiseen. Kirjojen villisti vaihteleva kieli ilahduttaa. Ääneen lukeminen saattaa sekä lukijan että kuulijan hyvälle mielelle. Lukeminen tarjoaa antoisia puheenaiheita, mikäli niitä sattuu muuten puuttumaan. Lukeminen selventää asioita ja yhdistää lukijoita toisiinsa ja kirjailijoihin ja kirjojen henkilöihin. Minut runo yhdisti äskettäin runoilija Lars Huldéniin, joka, vanha mies kun on, kompuroi tutusti portaissa: ”Mutta vaarallisinta on laskeutuminen. / Voi luulla viimeistä askelmaa jo lattiaksi, / voi astua kaksi kertaa samalle askelmalle, / kengänkorko voi juuttua edelliseen portaaseen, / kohtalokkain seurauksin aina.”

Nyt minulla olisi näin monta näin pätevää, mietittyä perustelua esittää entiselle koulupojalle, miks pitäs lukkee. Todennäköisesti hän kyllä on keksinyt monta hyvää syytä itse ja lukee nyt kuin mies.

Kaisa Neimala

Neljä tapaa saada koulutusideoita eli miten koulutuksia suunnitellaan?

Kesäyliopistossa suunnitellaan vuosittain 200 – 250 uutta koulutusta. Suurin osa näistä koulutuksista on joka vuosi aivan uusia. Mistä kesäyliopiston koulutusideat oikein saadaan?

1. Yhteistyökumppaneilta

Kesäyliopisto suunnittelelee koulutuksia yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Kesäyliopisto kokoaa erilaisia työryhmiä ideoimaan tai suunnittelemaan tiettyä koulutusta tai seminaaria. Yhteistyössä on voimaa ja koulutustarjonta on aina ajankohtaista, kun olemme suunnitelleet ja ideoineet sen yhdessä tulevien opiskelijoiden kanssa.

2. Opiskelijatoiveet

Myös yksittäiset henkilöt esittävät kesäyliopistolle toiveita ja nämä toiveet pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Kesäyliopiston kotisivulla http://www.kesyli.net on ehdota koulutusta -toiminto, jolla voi lähettää koulutustoiveen tai vinkin mainiosta kouluttajasta.

3. Koulutuspalautteista

Jokaisessa kesäyliopiston koulutuksessa kysytään palautetta koulutuksen osallistujilta. Samassa yhteydessä voi myös esittää koulutustoiveita tulevista koulutuksista. Usein koulutuksen aikana osallitujille herääkin lisätoiveita uusista kiinnostavista teemoista.

4. Ajankohtaiset asiat eli mitä koulutusuunnittelijan päässä liikkuu?

Kesäyliopiston suunnittelijat kokoavat jatkuvasti ideoita ajakohtaisista asioista. Seuraamme esimerkiksi valtakunnallisia muutoksia kuten esimerkiksi lakimuutokset sekä alueellista ja paikallista kehittämistyötä.

Mari Smolander, rehtori

Kesäyliopisto suunnittelee, kouluttaa ja nyt myös bloggaa

Olemme jo jonkin aikaa kesäyliopiston toimistoilla pohtineet, miten toisimme esille kesäyliopiston toimintaa ja koulutustarjontaa myös sellaisille ihmisille, jotka eivät vielä tunne toimintaamme kovin hyvin. Joskus kesäyliopistoa pidetään juhlallisena ja arvokkaana, koska nimessämme on sana yliopisto. Nimenä kesäyliopisto on noin 100 vuotta vanhaa perua ajoilta, jolloin ensimmäset kesäyliopistot perustettiin opettajien jatkokoulutusmahdollisuudeksi, yliopistojen kesälukukaudeksi. Nykyisin kaikki Suomen kaksikymmentä kesäyliopistoa toimivat ympäri vuoden. Täällä kesäyliopiston toimistolla pidämme kyllä mielellämme kiinni vanhasta nimestämme. Yliopisto-sanan katsomme viittaavaan siihen, että tarjoamamme koulutus on aina tieteelliseen tietoon perustuvaa. Kesä-sanaan taas liitämme kasvuun ja uuden oppimiseen ja uusien asioiden aloittamiseen liittyviä mielikuvia. Mielellämme puhumme myös oppimisen ilosta ja sloganimme onkin “oppimisen iloa ympäri vuoden”.

Tämän blogin tarkoituksena on kertoa kesäyliopiston toiminnasta uusista näkökulmista. Kotisivuillamme http://www.kesyli.net ovat esillä valmiit koulutukset odottamassa ilmoittautumisia. Tässä blogissa  puolestaankerrotaan koulutusten suunnittelusta, esitellään kouluttajia ja kouluttajien ajatuksia sekä opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden pohdintaa ja kommentteja.

Mari Smolander, rehtori