Aivotutkimus ja oppiminen

adult-18792_1280

Sanasta oppiminen tulee helposti mieleen pulpetti, sen ylle kumartunut turhautunut oppilas kynä ja kumi kädessään, likaiseksi suttaantunut paperi ja mahdottoman vaikea matematiikan tehtävä tai saksan verbien taivuttaminen. Mutta herätys, oppiminen on paljon muutakin. Se on oivalluksen iloa, kun skeittitemppu onnistuu ensimmäistä kertaa. Se on rauhallinen ja opastava ääni, jolla alakoululainen neuvoo mummolleen uuden sosiaalisen median sovelluksen käyttöä. Se on ylpeyttä, kun mustikkamuffinssit onnistuvat. Se on myös kuin huomaamatta tapahtuvaa kehitystä partioretkellä puuhaillessa, vieraskielistä kampausohjevideota seuratessa tai karkkiostoksilla kolikoita laskiessa.

Aivotutkimuksella on aivan oma näkökulmansa oppimiseen. Aivotutkimus näkee oppimisen aivojen muovautumisena: hermosolujen välisten yhteyksien muodostumisena, karsiutumisena, vahvistumisena ja aivotoiminnan laajanakin muokkautumisena. Aivotutkimuksen avulla on pystytty löytämään sellaisia oppimisen lainalaisuuksia, joita voidaan soveltaa jokapäiväisissä oppimistilanteissa. Vaikka aivotutkimus alkoi kovin teoreettisena tieteenä ja tapahtui laboratorioissa monimutkaisia laitteistoja käytellen, se on nykyään hyvinkin soveltava tiede ja mittauksia tehdään siellä, missä oppiminen tapahtuu: esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla.

Aivotutkimuksen tulokset korostavat innostumista ja touhukkuutta oppimisen mahdollistajana. Tekemällä oppiminen, oppimisen ilo ja uppoutuminen aikaansaavat hyviä oppimistuloksia, sillä silloin sekä kehomme että mielemme on parhaimmillaan oppimaan uusia, haastaviakin asiakokonaisuuksia. Nykyajan kouluissa kiinnitetäänkin aiempaa enemmän huomiota keholliseen oppimiseen. Oppilaalla voi olla oppimisen aikana kädessään puristelupallo tai hypistelylelu, tai hän voi oppia seisten tai kävellen. Näin hyödynnetään aivotutkimusten tuloksia, joita on saatu sekä hiirillä että ihmisillä: pieni liikkuminen tehostaa oppimista.

Musiikki näyttäytyy aivotutkimuksen valossa paitsi mukavana harrastuksena myös aivojen kognitiivisia toimintoja kehittävänä välineenä. Soitto- ja lauluharjoittelun on osoitettu kehittävän muistia, tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta, vieraan kielen lausumista ja kuullunymmärrystä sekä testisuoriutumista monissa kielellisissä testeissä kuten lukemisen ja kirjoittamisen testeissä. Musiikin harrastaminen aikaansaa aivoissa laskentakapasiteetin kasvua: aivokuorella havaitaan laajentumista ja yhteyksien määrän kasvua. Aivotutkimuksen valossa jokaisella lapsella ja nuorella tulisikin olla mahdollisuus harrastaa musiikkia haluamallaan tavalla. Koulun kannattaisi erityisesti tarjota musiikkiharrastusta niille, joilla on kielen kehityksen, tarkkaavuuden säätelyn tai oppimisen ongelmia sekä niille, jotka opiskelevat koulussa muulla kuin omalla äidinkielellään. Musiikkiharrastus on myös erityisen suositeltava kuulolaitetta ja sisäkorvaistutetta käyttäville oppilaille.

Unen aikana aivoissa tapahtuu paljon. Päivän aikana opitut asiat siirretään yöllä pitkäkestoiseen, pysyvämpään muistiin. Tästä syystä nukkuminen on oppimisen paras kaveri. Valitettavasti suomalaiset lapset ja nuoret nukkuvat liian vähän. Unen saamista voi vaikeuttaa puuttuva unirytmi eli vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat. Unta voi haitata myös ilta-aikaan tapahtuvat innostavat ja aktiiviset harrastukset, erityisesti liikunta myöhään illalla ja näyttölaitteiden sinisävyinen valo. Aamuyöllä herääminen voi johtua stressistä ja huolenaiheista. Tällöin lapsi ja nuori tarvitsee aikaa, rauhallista juttelua ja kuuntelijaa. Hyvän unen avaimet ovat riittävän uniajan takaaminen, ilta-aikainen rauhoittuminen, riittävä päiväaikainen liikunta ja hitaita hiilihydraatteja sisältävä iltapala. Nukkuminen kannattaa aina, ja varsinkin silloin, kun on oppinut uutta.
Oppimispelit ovat mainio tapa oppia. Lapset voivat itsekin kehittää lauta- tai digipelejä opittavista sisällöistä, ja hyviin peleihin saa vinkkejä opettajilta ja vanhemmilta. Erityisesti äidinkielen, matematiikan ja vieraan kielen oppimiseen on olemassa pelejä, joiden tehosta on tutkittua tietoa. Maailmalla tunnetuin suomalainen oppimispeli on Ekapeli, joka sopii kirjainten ja lukemisen harjoitteluun ja aivomittauksen mukaan kehittää lapsen aivoja jo reilun kymmenen pelauskerran jälkeen.

Kotona lapsen ja nuoren oppimista voidaan tukea monin tavoin. Oppimisen perusedellytyksistä eli nukkumisesta, ravinnosta ja liikunnasta huolehtiminen on iso tehtävä. Vanhempien positiivinen ja arvostava asenne koulua ja oppimista kohtaan on tärkeä taustatekijä oppimisen onnistumisessa. Vanhemman on tärkeä puuttua nopeasti tilanteisiin, joissa oppilas kertoo koulukiusaamisesta tai tarvitsevansa tukea oppimiseensa. Opettaja voi hyödyntää vanhempien osaamista ja tukea koulussa monin tavoin. Vanhempien työhön liittyvä ja muu osaaminen voidaan ottaa koululla käyttöön ilmiöpohjaisesti. Käänteisissä koulupäivissä oppilaat opettavat vanhempiaan. Koulun ja kodin hyvä yhteistyö sekä luokan oppilaiden vanhempien yhteistoiminta antavat oppilaalle turvallisen oppimisympäristön. Oppimisympäristön merkitys on suuri innostumisen ja uppoutumisen saavuttamisessa. Kun innostuu oppimisesta, oppiminen onnistuu ja jaksaa myös puurtaa vaativien aiheiden parissa. Oppiminen on kivaa, mutta se sisältää myös kovaa työtä. Siitä aivot tykkää!

Aivotutkija Minna Huotilainen

Kesäyliopiston koulutuspäivä Aivotutkimus ja oppiminen 7.11.2016 Lappeenrannassa Kehruuhuoneella. Katso tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan!

Työnohjaus työn kehittämisen välineenä

Työnohjaus on menetelmä, jonka tarkoituksena on helpottaa ja auttaa työelämään liittyvien kysymysten kohtaamista. Tavoitteena on tukea tavoitteellista työntekoa ja vahvistaa organisaation, työyhteisön sekä yksittäisen työntekijän toimijuutta että kyvykkyyttä. Työnohjauksessa kehittämisen kohde voi olla sovitusti: työyhteisön/tiimin toimivuus, ihmisten ja itsen johtaminen, toimintatavat ja rakenteet sekä työntekijöiden ja asiakkaiden suhde. Monesti työnohjausta käytetään myös erilaisten muutosprosessien tukena.

Viimeisten vuosikymmenien aikana työnohjausta on erityisesti hyödynnetty sosiaali- ja terveysalalla, mutta yhä useammin myös liike-elämässä sekä esim. esimiestyön tukena. Työnohjaus toteutetaan käytännössä siten, että organisaatio palkkaa ulkopuolisen, koulutetun työnohjaajan, jonka kanssa yhdessä määritellään työnohjauksen tavoitteet ja käytännöt.

Suomessa valtaosa työnohjaajista tekee työnohjausta oman työnsä ohessa – sivutoimisesti. Tosin viime vuosina yhä useampi koulutuksen käynyt työnohjaaja perustaa oman yrityksen tai aloittaa itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen.
Työnohjaajan ammattia ei virallisesti Suomessa ole, sillä sitä ei ole millään lailla yhteiskunnan taholta määritelty. Myöskään työnohjaaja koulutuksia ei ohjaa mikään lainsäädäntö. Suomen työnohjaajat ry on kuitenkin määritellyt minimikriteerit työnohjaajakoulutuksille.

Imatralla vuonna 2016 alkava koulutus täyttää kaikki Suomen työnohjaajat ry:n kriteerit ja koulutuksen käynyt voi hakea Suomen työnohjaajien jäsenyyttä sekä käyttää ”nimikettä” työnohjaaja.

Pekka Holm, sosiaalityöntekijä, vaativan erityistason perheterapeutti, lastenpsykoterapeutti ja työnohjaajakouluttaja

Neljä tapaa saada koulutusideoita eli miten koulutuksia suunnitellaan?

Kesäyliopistossa suunnitellaan vuosittain 200 – 250 uutta koulutusta. Suurin osa näistä koulutuksista on joka vuosi aivan uusia. Mistä kesäyliopiston koulutusideat oikein saadaan?

1. Yhteistyökumppaneilta

Kesäyliopisto suunnittelelee koulutuksia yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Kesäyliopisto kokoaa erilaisia työryhmiä ideoimaan tai suunnittelemaan tiettyä koulutusta tai seminaaria. Yhteistyössä on voimaa ja koulutustarjonta on aina ajankohtaista, kun olemme suunnitelleet ja ideoineet sen yhdessä tulevien opiskelijoiden kanssa.

2. Opiskelijatoiveet

Myös yksittäiset henkilöt esittävät kesäyliopistolle toiveita ja nämä toiveet pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Kesäyliopiston kotisivulla http://www.kesyli.net on ehdota koulutusta -toiminto, jolla voi lähettää koulutustoiveen tai vinkin mainiosta kouluttajasta.

3. Koulutuspalautteista

Jokaisessa kesäyliopiston koulutuksessa kysytään palautetta koulutuksen osallistujilta. Samassa yhteydessä voi myös esittää koulutustoiveita tulevista koulutuksista. Usein koulutuksen aikana osallitujille herääkin lisätoiveita uusista kiinnostavista teemoista.

4. Ajankohtaiset asiat eli mitä koulutusuunnittelijan päässä liikkuu?

Kesäyliopiston suunnittelijat kokoavat jatkuvasti ideoita ajakohtaisista asioista. Seuraamme esimerkiksi valtakunnallisia muutoksia kuten esimerkiksi lakimuutokset sekä alueellista ja paikallista kehittämistyötä.

Mari Smolander, rehtori

Kesäyliopisto suunnittelee, kouluttaa ja nyt myös bloggaa

Olemme jo jonkin aikaa kesäyliopiston toimistoilla pohtineet, miten toisimme esille kesäyliopiston toimintaa ja koulutustarjontaa myös sellaisille ihmisille, jotka eivät vielä tunne toimintaamme kovin hyvin. Joskus kesäyliopistoa pidetään juhlallisena ja arvokkaana, koska nimessämme on sana yliopisto. Nimenä kesäyliopisto on noin 100 vuotta vanhaa perua ajoilta, jolloin ensimmäset kesäyliopistot perustettiin opettajien jatkokoulutusmahdollisuudeksi, yliopistojen kesälukukaudeksi. Nykyisin kaikki Suomen kaksikymmentä kesäyliopistoa toimivat ympäri vuoden. Täällä kesäyliopiston toimistolla pidämme kyllä mielellämme kiinni vanhasta nimestämme. Yliopisto-sanan katsomme viittaavaan siihen, että tarjoamamme koulutus on aina tieteelliseen tietoon perustuvaa. Kesä-sanaan taas liitämme kasvuun ja uuden oppimiseen ja uusien asioiden aloittamiseen liittyviä mielikuvia. Mielellämme puhumme myös oppimisen ilosta ja sloganimme onkin “oppimisen iloa ympäri vuoden”.

Tämän blogin tarkoituksena on kertoa kesäyliopiston toiminnasta uusista näkökulmista. Kotisivuillamme http://www.kesyli.net ovat esillä valmiit koulutukset odottamassa ilmoittautumisia. Tässä blogissa  puolestaankerrotaan koulutusten suunnittelusta, esitellään kouluttajia ja kouluttajien ajatuksia sekä opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden pohdintaa ja kommentteja.

Mari Smolander, rehtori