Mallittamisen iloa – NLP:n perustyökalu löytämisen välineenä

Iloa mallittamiseen tuovat löydöt siitä, että löytää jotakin uutta. Jotakin sellaista, mitä tietoisella mielellä ei olisi ymmärtänyt ajatella. Ja kuitenkin se oli jo siellä, ja niin todellisena, sille ei vain ollut sanoja, sitä ei osannut selittää.

Löytyy sanat ja merkitykset asioille, tekemisille, ajatus- ja käyttäytymismalleille. Löytyy hyviä uskomuksia tai vaikeita kokemuksia, jotka ovat muovanneet ihmisestä sellaisen kuin nyt on. Ja saaneet edistymään taidossa, oman itsensä kehittymisessä. Mallittaminen tuo esille asioita, joita emme yleensä ajattele, ne ovat hiljaisena tietona alitajunnassa, kuitenkin saatavissa esille. Mallittamisen avulla voidaan syventää mitä tahansa taitoa, haasteellista asiaa, työtehtävää tai muuta osaamista.

NLP:ssa mallittaminen on keskeinen työkalu. Sen avulla NLP on syntynyt ja sen avulla se kehittyy koko ajan. Sen avulla voi kehittyä itse – oppia nopeammin uusia taitoja tai syventää olemassa olevia. Mallittaa itseä tai toisia osaajia.

Jos opiskelet ja olet hyvä kielissä, mutta matematiikka ei suju hyvin, niin nämä molemmat voidaan mallittaa ja niitä tuloksia voidaan verrata toisiinsa. Löytyy asioita, mitkä sujuvat ja innostavat kielten kohdalla, mutta eivät toimi matematiikan kohdalla. On mahdollista siirtää asioita toiseen, miettiä, mitkä ajatus-,  käyttäytymis- ja uskomusmallit, mitkä liittyvät kieleen, olisivat siirrettävissä matematiikan kohdalle. Matematiikka voi saada uutta motivaatiota ja merkitystä.

Mallittamisen avulla löydetään yleensä asioita, mitä ihminen ei enää osa pukea sanoiksi, kertoa muille. Työelämässä ja muualla on paljon ihmisiä, alan osaajia, jotka ovat todella hyviä omassa työssään omalla alallaan, mutta eivät osaa opettaa sitä muille, kertoa, kuinka sen tehdään. Mallittamisen avulla päästään syvemmälle. Päästään tutkimaan niitä kohtia, mitkä tuntuvat tärkeiltä, mutta ihminen ei itsekään oikein tiedä, mitä hän tekee, mitä siinä kohdassa tapahtuu. Asiat vaan onnistuvat, ne menevät eteenpäin. Kokemus ja intuitio kohtaavat, tilanteita aavistaa, niihin osaa varautua. Työ sujuu ja se tehdään mahdollisimman hyvin. Tämä on sitä hiljaista tietoa, mitä mallittamisen avulla saadaan avattua, niille löytyvät sanat. Sen avulla sitä on mahdollista jakaa ja opettaa muille.

Mallittamisen kautta löytyy monesti myös paljon muuta. Arvoja, uskomuksia, ajatuksia omasta maailmankuvasta ja syvempiä merkityksiä. Monesti esille tulee ajatusmalleja, käyttäytymismalleja. Esimerkiksi malleja rauhoittua ja löytää voimavaroja ennen tärkeää kohtaamista tai tapahtumaa. Mallittamisen tulos on aina yksilöllinen. Jos jotakin taitoa halutaan mallittaa kunnolla, malleja tarvitaan useampia. Sitä kautta löytyy se perusmalli, mikä yleensä on toimiva.

Miksi kannattaa mallittaa negatiivisia asioita? Siksi, että huomataan, mistä tämä malli muodostuu, mitä sen sisälle kätkeytyy. Huomataan, että voisi tuossa kohdin tehdä toisin, ajatella eri tavalla. Voi löytyä asia tai tilanne, jonka käsittelyn avulla, koko ongelma voi hävitä tai muuttua helpommaksi.

Esimerkiksi, kun nuori haluaa irti tupakanpoltosta ja mallitetaan niitä asioita, mitkä liittyvät tähän, voi tulla eteen mielenkiintoisia asioita. Jos huomataan, että tupakointi liittyy tiettyyn kaveripiiriin, tiettyyn ympäristöön, niin sitä vaihtamalla, voi lopettaminen olla helpompaa. Tai jos huomataan, että jos tupakoinnin liittää uskomustasolla itsenäistymiseen, voi uskomusta muuttamalla päästä irti tästä tavasta. Jos tupakka tuo turvallisuutta, voidaan miettiä muita keinoja, millä turvallisuuden tunnetta voidaan saada.

Monesti kun negatiivista asiaa käsittelee, voi tulla motivaatio asioiden muuttamiseen, kun huomaa mihin asioihin voi itse vaikuttaa. Tätä kautta mallittaminen voi tuoda näkökulmia ja iloa myös negatiivisilta näyttäviin asioihin.

Jaana Kallio, yrittäjä, NLP-kouluttaja, NLP-ohjaaja, www.aurinkokallio.fi

Opiskelijaksi oppimassa

Ajattelin syksyllä Suomi vieraana kielenä – perusopintoja aloittaessani, että ehtiikö, jaksaako? Ettei kävisi kuin niille äidinkielen aineopinnoille kymmenisen vuotta sitten: hurja alkuinnostus, siitä parin kuukauden päästä sammahdus ajan puutteeseen ja hahmottomaan urakkaan.

Tällä kertaa aloittamistani motivoi vahvempi ajatus ammatillisesta pätevöitymisestä, ja toisaalta tarpeesta kuitata aikaisempi kokemus opintojen keskeyttämisestä. Kaikki menisi omaan piikkiin tälläkin kertaa sekä ajallisesti että taloudellisesti. Opintojen aloittamistani olin kehuskellut jo etukäteen lähipiirilleni tietoisena siitä, että nyt kun kovasti mainostaa, niin ei ihan herkästi peruuta aikeitaan. Itse aiheutettu sosiaalinen paine, vaikkakin hyvä sellainen, kannustaa myös.

Nyt, kahdeksan kuukautta myöhemmin, tuuletan perusopintojen loppusuoralla. Yllätin ja ylitin itseni. Kesäkuulle olen merkinnyt vielä kuuden opintopisteen edestä verkkotehtäviä, ja valmista tulee!

Ensimmäisten aikuisopintojen epäonnistuminen oli siis hyvä oppikoulu minulle, liika itsevarmuus, kyllä tämä tästä ja en mitään hopseja tai tuutorointeja tarvitse – ajattelu olivat pois. Kiltisti istuin varsinaisten opiskelujen päälle syksyn kaksi opiskelutaito-iltaa Imatralla, otin ilolla vastaan kaiken jaetun materiaalin ja verkko-ohjauksen. Ymmärsin lopulta, että suunnittelu kannattaa: mitä opiskellaan ja missä järjestyksessä on järkevää edetä. Onneksi on tuutorit, kiitos teille! Jos jotain olisin pakertamiseeni kaivannut, niin opiskelukavereita ihan naamatusten porukalla tekemään tehtäviä. Ihan yksin en kuitenkaan opintojeni kanssa edennyt, koska opintojen moodle-ryhmässä sai keskustella ja tarkastella muiden samaa pakettia tekevien tuotoksia. Moodle-ympäristö oli ja on jatkossakin varsinainen aarrearkku, löytyy apuja vanhoista luentomateriaaleista, ohjeita tieteellisen kirjaston käyttöön, ja kysyjälle aina vastataan.

Työn ohessa opiskeleminen tiivistää ajankäytön. Päivät ovat aikataulutetumpia ja viikonloppuun on varattava opiskeluaikaa. Kellottaminen sopii mainiosti, kun saa itse määritellä opiskelun määräajat. Kokemuksesta vihdoin viisastuneena kannatan suunnittelua ja opintojen jaksottamista omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Kiire ja stressi ovat pieninä annoksina tarpeellisia kirittäjiä, ilman deadlineja ainakaan minä en saisi mitään aikaiseksi.

Opiskelu koukuttaa positiiviseen kierteeseen. Itsetunto kohentuu opintorekisterin suoritusotetta tarkastellessa, siinä seisoo kiitos kuin kiiltokuva opettajalta alakoulun ainevihkossa.

Jaana Oravuo
luokanopettaja, aikuisopiskelija