Aivotutkimus ja oppiminen

adult-18792_1280

Sanasta oppiminen tulee helposti mieleen pulpetti, sen ylle kumartunut turhautunut oppilas kynä ja kumi kädessään, likaiseksi suttaantunut paperi ja mahdottoman vaikea matematiikan tehtävä tai saksan verbien taivuttaminen. Mutta herätys, oppiminen on paljon muutakin. Se on oivalluksen iloa, kun skeittitemppu onnistuu ensimmäistä kertaa. Se on rauhallinen ja opastava ääni, jolla alakoululainen neuvoo mummolleen uuden sosiaalisen median sovelluksen käyttöä. Se on ylpeyttä, kun mustikkamuffinssit onnistuvat. Se on myös kuin huomaamatta tapahtuvaa kehitystä partioretkellä puuhaillessa, vieraskielistä kampausohjevideota seuratessa tai karkkiostoksilla kolikoita laskiessa.

Aivotutkimuksella on aivan oma näkökulmansa oppimiseen. Aivotutkimus näkee oppimisen aivojen muovautumisena: hermosolujen välisten yhteyksien muodostumisena, karsiutumisena, vahvistumisena ja aivotoiminnan laajanakin muokkautumisena. Aivotutkimuksen avulla on pystytty löytämään sellaisia oppimisen lainalaisuuksia, joita voidaan soveltaa jokapäiväisissä oppimistilanteissa. Vaikka aivotutkimus alkoi kovin teoreettisena tieteenä ja tapahtui laboratorioissa monimutkaisia laitteistoja käytellen, se on nykyään hyvinkin soveltava tiede ja mittauksia tehdään siellä, missä oppiminen tapahtuu: esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla.

Aivotutkimuksen tulokset korostavat innostumista ja touhukkuutta oppimisen mahdollistajana. Tekemällä oppiminen, oppimisen ilo ja uppoutuminen aikaansaavat hyviä oppimistuloksia, sillä silloin sekä kehomme että mielemme on parhaimmillaan oppimaan uusia, haastaviakin asiakokonaisuuksia. Nykyajan kouluissa kiinnitetäänkin aiempaa enemmän huomiota keholliseen oppimiseen. Oppilaalla voi olla oppimisen aikana kädessään puristelupallo tai hypistelylelu, tai hän voi oppia seisten tai kävellen. Näin hyödynnetään aivotutkimusten tuloksia, joita on saatu sekä hiirillä että ihmisillä: pieni liikkuminen tehostaa oppimista.

Musiikki näyttäytyy aivotutkimuksen valossa paitsi mukavana harrastuksena myös aivojen kognitiivisia toimintoja kehittävänä välineenä. Soitto- ja lauluharjoittelun on osoitettu kehittävän muistia, tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta, vieraan kielen lausumista ja kuullunymmärrystä sekä testisuoriutumista monissa kielellisissä testeissä kuten lukemisen ja kirjoittamisen testeissä. Musiikin harrastaminen aikaansaa aivoissa laskentakapasiteetin kasvua: aivokuorella havaitaan laajentumista ja yhteyksien määrän kasvua. Aivotutkimuksen valossa jokaisella lapsella ja nuorella tulisikin olla mahdollisuus harrastaa musiikkia haluamallaan tavalla. Koulun kannattaisi erityisesti tarjota musiikkiharrastusta niille, joilla on kielen kehityksen, tarkkaavuuden säätelyn tai oppimisen ongelmia sekä niille, jotka opiskelevat koulussa muulla kuin omalla äidinkielellään. Musiikkiharrastus on myös erityisen suositeltava kuulolaitetta ja sisäkorvaistutetta käyttäville oppilaille.

Unen aikana aivoissa tapahtuu paljon. Päivän aikana opitut asiat siirretään yöllä pitkäkestoiseen, pysyvämpään muistiin. Tästä syystä nukkuminen on oppimisen paras kaveri. Valitettavasti suomalaiset lapset ja nuoret nukkuvat liian vähän. Unen saamista voi vaikeuttaa puuttuva unirytmi eli vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat. Unta voi haitata myös ilta-aikaan tapahtuvat innostavat ja aktiiviset harrastukset, erityisesti liikunta myöhään illalla ja näyttölaitteiden sinisävyinen valo. Aamuyöllä herääminen voi johtua stressistä ja huolenaiheista. Tällöin lapsi ja nuori tarvitsee aikaa, rauhallista juttelua ja kuuntelijaa. Hyvän unen avaimet ovat riittävän uniajan takaaminen, ilta-aikainen rauhoittuminen, riittävä päiväaikainen liikunta ja hitaita hiilihydraatteja sisältävä iltapala. Nukkuminen kannattaa aina, ja varsinkin silloin, kun on oppinut uutta.
Oppimispelit ovat mainio tapa oppia. Lapset voivat itsekin kehittää lauta- tai digipelejä opittavista sisällöistä, ja hyviin peleihin saa vinkkejä opettajilta ja vanhemmilta. Erityisesti äidinkielen, matematiikan ja vieraan kielen oppimiseen on olemassa pelejä, joiden tehosta on tutkittua tietoa. Maailmalla tunnetuin suomalainen oppimispeli on Ekapeli, joka sopii kirjainten ja lukemisen harjoitteluun ja aivomittauksen mukaan kehittää lapsen aivoja jo reilun kymmenen pelauskerran jälkeen.

Kotona lapsen ja nuoren oppimista voidaan tukea monin tavoin. Oppimisen perusedellytyksistä eli nukkumisesta, ravinnosta ja liikunnasta huolehtiminen on iso tehtävä. Vanhempien positiivinen ja arvostava asenne koulua ja oppimista kohtaan on tärkeä taustatekijä oppimisen onnistumisessa. Vanhemman on tärkeä puuttua nopeasti tilanteisiin, joissa oppilas kertoo koulukiusaamisesta tai tarvitsevansa tukea oppimiseensa. Opettaja voi hyödyntää vanhempien osaamista ja tukea koulussa monin tavoin. Vanhempien työhön liittyvä ja muu osaaminen voidaan ottaa koululla käyttöön ilmiöpohjaisesti. Käänteisissä koulupäivissä oppilaat opettavat vanhempiaan. Koulun ja kodin hyvä yhteistyö sekä luokan oppilaiden vanhempien yhteistoiminta antavat oppilaalle turvallisen oppimisympäristön. Oppimisympäristön merkitys on suuri innostumisen ja uppoutumisen saavuttamisessa. Kun innostuu oppimisesta, oppiminen onnistuu ja jaksaa myös puurtaa vaativien aiheiden parissa. Oppiminen on kivaa, mutta se sisältää myös kovaa työtä. Siitä aivot tykkää!

Aivotutkija Minna Huotilainen

Kesäyliopiston koulutuspäivä Aivotutkimus ja oppiminen 7.11.2016 Lappeenrannassa Kehruuhuoneella. Katso tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan!

Mallittamisen iloa – NLP:n perustyökalu löytämisen välineenä

Iloa mallittamiseen tuovat löydöt siitä, että löytää jotakin uutta. Jotakin sellaista, mitä tietoisella mielellä ei olisi ymmärtänyt ajatella. Ja kuitenkin se oli jo siellä, ja niin todellisena, sille ei vain ollut sanoja, sitä ei osannut selittää.

Löytyy sanat ja merkitykset asioille, tekemisille, ajatus- ja käyttäytymismalleille. Löytyy hyviä uskomuksia tai vaikeita kokemuksia, jotka ovat muovanneet ihmisestä sellaisen kuin nyt on. Ja saaneet edistymään taidossa, oman itsensä kehittymisessä. Mallittaminen tuo esille asioita, joita emme yleensä ajattele, ne ovat hiljaisena tietona alitajunnassa, kuitenkin saatavissa esille. Mallittamisen avulla voidaan syventää mitä tahansa taitoa, haasteellista asiaa, työtehtävää tai muuta osaamista.

NLP:ssa mallittaminen on keskeinen työkalu. Sen avulla NLP on syntynyt ja sen avulla se kehittyy koko ajan. Sen avulla voi kehittyä itse – oppia nopeammin uusia taitoja tai syventää olemassa olevia. Mallittaa itseä tai toisia osaajia.

Jos opiskelet ja olet hyvä kielissä, mutta matematiikka ei suju hyvin, niin nämä molemmat voidaan mallittaa ja niitä tuloksia voidaan verrata toisiinsa. Löytyy asioita, mitkä sujuvat ja innostavat kielten kohdalla, mutta eivät toimi matematiikan kohdalla. On mahdollista siirtää asioita toiseen, miettiä, mitkä ajatus-,  käyttäytymis- ja uskomusmallit, mitkä liittyvät kieleen, olisivat siirrettävissä matematiikan kohdalle. Matematiikka voi saada uutta motivaatiota ja merkitystä.

Mallittamisen avulla löydetään yleensä asioita, mitä ihminen ei enää osa pukea sanoiksi, kertoa muille. Työelämässä ja muualla on paljon ihmisiä, alan osaajia, jotka ovat todella hyviä omassa työssään omalla alallaan, mutta eivät osaa opettaa sitä muille, kertoa, kuinka sen tehdään. Mallittamisen avulla päästään syvemmälle. Päästään tutkimaan niitä kohtia, mitkä tuntuvat tärkeiltä, mutta ihminen ei itsekään oikein tiedä, mitä hän tekee, mitä siinä kohdassa tapahtuu. Asiat vaan onnistuvat, ne menevät eteenpäin. Kokemus ja intuitio kohtaavat, tilanteita aavistaa, niihin osaa varautua. Työ sujuu ja se tehdään mahdollisimman hyvin. Tämä on sitä hiljaista tietoa, mitä mallittamisen avulla saadaan avattua, niille löytyvät sanat. Sen avulla sitä on mahdollista jakaa ja opettaa muille.

Mallittamisen kautta löytyy monesti myös paljon muuta. Arvoja, uskomuksia, ajatuksia omasta maailmankuvasta ja syvempiä merkityksiä. Monesti esille tulee ajatusmalleja, käyttäytymismalleja. Esimerkiksi malleja rauhoittua ja löytää voimavaroja ennen tärkeää kohtaamista tai tapahtumaa. Mallittamisen tulos on aina yksilöllinen. Jos jotakin taitoa halutaan mallittaa kunnolla, malleja tarvitaan useampia. Sitä kautta löytyy se perusmalli, mikä yleensä on toimiva.

Miksi kannattaa mallittaa negatiivisia asioita? Siksi, että huomataan, mistä tämä malli muodostuu, mitä sen sisälle kätkeytyy. Huomataan, että voisi tuossa kohdin tehdä toisin, ajatella eri tavalla. Voi löytyä asia tai tilanne, jonka käsittelyn avulla, koko ongelma voi hävitä tai muuttua helpommaksi.

Esimerkiksi, kun nuori haluaa irti tupakanpoltosta ja mallitetaan niitä asioita, mitkä liittyvät tähän, voi tulla eteen mielenkiintoisia asioita. Jos huomataan, että tupakointi liittyy tiettyyn kaveripiiriin, tiettyyn ympäristöön, niin sitä vaihtamalla, voi lopettaminen olla helpompaa. Tai jos huomataan, että jos tupakoinnin liittää uskomustasolla itsenäistymiseen, voi uskomusta muuttamalla päästä irti tästä tavasta. Jos tupakka tuo turvallisuutta, voidaan miettiä muita keinoja, millä turvallisuuden tunnetta voidaan saada.

Monesti kun negatiivista asiaa käsittelee, voi tulla motivaatio asioiden muuttamiseen, kun huomaa mihin asioihin voi itse vaikuttaa. Tätä kautta mallittaminen voi tuoda näkökulmia ja iloa myös negatiivisilta näyttäviin asioihin.

Jaana Kallio, yrittäjä, NLP-kouluttaja, NLP-ohjaaja, www.aurinkokallio.fi

Miks pitäs

Kauan sitten koulussa opetin nokkelaa poikaa, jota ei vapaaehtoinen lukeminen kiinnostanut. Sen luki mikä pakkoäidinkielessä käteen työnnettiin. Kerran hän kirjoitti tuntityönä mainion erittelyn Pentti Haanpään novellista, jossa Takalon Antti lähtee Ameriikkaan ”ronsaisemaan rikkautta”. Sama kertomus kuuluu aikoinaan herättäneen koulupoika Juha Hurmeen kiinnostuksen kirjallisuuteen.

Opettajana puhuttelin oppilasta : ”Hyvänen aika, kun sinä noin hyvin ymmärrät kirjallisuutta, niin mikset sinä lue?” Ja oppilas vastasi iloisesti: ”Ko mie noi hyvin ymmärrän, ni miks miun pitäs viel lukkee?”

Mietittyäni asiaa nelisenkymmentä vuotta olen saanut valmiiksi vastaussarjan: miks pitäs viel lukkee, vaik jo ymmärtää.

Lukeminen vie kiinnostaviin paikkoihin ja tutustuttaa kiinnostaviin ihmisiin. Lukeminen jännittää ja huvittaa. Lukeminen opettaa. Vastikään hain Kalevalasta Kullervoa, ja siellä tarjottiin väkevää pahaa poikaa Ilmariselle rengiksi, ”sepon paljan painajaksi”. Opin siitä sanan ”palja”, jota en ehkä tänään tarvitse mutta joka on heti käytettävissäni, kun antaudun keskusteluun väkivasaran käytöstä.

Lukeminen tarjoaa tilaisuuksia liikuttumiseen. Kirjojen villisti vaihteleva kieli ilahduttaa. Ääneen lukeminen saattaa sekä lukijan että kuulijan hyvälle mielelle. Lukeminen tarjoaa antoisia puheenaiheita, mikäli niitä sattuu muuten puuttumaan. Lukeminen selventää asioita ja yhdistää lukijoita toisiinsa ja kirjailijoihin ja kirjojen henkilöihin. Minut runo yhdisti äskettäin runoilija Lars Huldéniin, joka, vanha mies kun on, kompuroi tutusti portaissa: ”Mutta vaarallisinta on laskeutuminen. / Voi luulla viimeistä askelmaa jo lattiaksi, / voi astua kaksi kertaa samalle askelmalle, / kengänkorko voi juuttua edelliseen portaaseen, / kohtalokkain seurauksin aina.”

Nyt minulla olisi näin monta näin pätevää, mietittyä perustelua esittää entiselle koulupojalle, miks pitäs lukkee. Todennäköisesti hän kyllä on keksinyt monta hyvää syytä itse ja lukee nyt kuin mies.

Kaisa Neimala

Kesäyliopisto suunnittelee, kouluttaa ja nyt myös bloggaa

Olemme jo jonkin aikaa kesäyliopiston toimistoilla pohtineet, miten toisimme esille kesäyliopiston toimintaa ja koulutustarjontaa myös sellaisille ihmisille, jotka eivät vielä tunne toimintaamme kovin hyvin. Joskus kesäyliopistoa pidetään juhlallisena ja arvokkaana, koska nimessämme on sana yliopisto. Nimenä kesäyliopisto on noin 100 vuotta vanhaa perua ajoilta, jolloin ensimmäset kesäyliopistot perustettiin opettajien jatkokoulutusmahdollisuudeksi, yliopistojen kesälukukaudeksi. Nykyisin kaikki Suomen kaksikymmentä kesäyliopistoa toimivat ympäri vuoden. Täällä kesäyliopiston toimistolla pidämme kyllä mielellämme kiinni vanhasta nimestämme. Yliopisto-sanan katsomme viittaavaan siihen, että tarjoamamme koulutus on aina tieteelliseen tietoon perustuvaa. Kesä-sanaan taas liitämme kasvuun ja uuden oppimiseen ja uusien asioiden aloittamiseen liittyviä mielikuvia. Mielellämme puhumme myös oppimisen ilosta ja sloganimme onkin “oppimisen iloa ympäri vuoden”.

Tämän blogin tarkoituksena on kertoa kesäyliopiston toiminnasta uusista näkökulmista. Kotisivuillamme http://www.kesyli.net ovat esillä valmiit koulutukset odottamassa ilmoittautumisia. Tässä blogissa  puolestaankerrotaan koulutusten suunnittelusta, esitellään kouluttajia ja kouluttajien ajatuksia sekä opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden pohdintaa ja kommentteja.

Mari Smolander, rehtori