Kesäyliopistot – aurinkoa aikuiskoulutuksen sateenvarjon alle

Etelä-Karjalan kesäyliopiston 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi olemme tutkineet  arkistojamme ja julkaisemme nyt alla valtioneuvos Riitta Uosukaisen puheen kesäyliopiston avajaisissa 4.6.1990.

Moni asia on muuttunut 26. vuoden aikana, mm. kesäyliopiston nimi,  mutta moni on myös ennallaan. Riitta Uosukainen kirjoittaa: “Kesäyliopistot ovat ajan kuluessa muuntuneet ympäristön tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Kesäyliopistotoiminta ei ole luutunut vaan sillä on jatkuvasti kiinteä yhteys käyttäjäkuntaansa ja sidosryhmiinsä mm. erilaisten suunnittelu- ja yhteistyöryhmien kautta. Kesäyliopistot eivät elä irrallaan ympäristöstään. Tämän ansiosta kesäyliopistot koetaan erittäin joustaviksi, käytännön tarpeita vastaaviksi ja opetuksen laadun ja hinnan väliseltä suhteelta taloudellisiksi oppilaitoksiksi. Tämä koskee varsinkin täydennyskoulutusta.”

Yhteistyö alueemme toimijoiden kanssa on meille toimintamme ydin. Tätä kiinteätä yhteyttä haluamme vaalia myös tulevaisuudessa.

Kesäyliopiston henkilöstö toivottaa
lämpöistä ja uusia ajatuksia antavaa kesää!

Oppilaskunnan retki Saimaalla 1957

Kuvassa kesäyliopiston oppilaskunnan kesäretki Saimaalle vuonna 1957

 

 

 

 

 

 

 

 

Kansanedustaja, FL Riitta Uosukainen
Lappeenrannan-Imatran kesäyliopiston avajaisissa 4.6.1990

Kesäyliopistot – aurinkoa aikuiskoulutuksen sateenvarjon alle

“Haihtui hanki ja jää, jopa nousee ruohoa maille,
versovat lehviä puut,
muuttaa muotoa maa, myös talttuen virtojen vyöryt
käy ohi kaltehien.

Graatia tanssii taas, sulotarten ja nymfien tanhu
verhoa vailla jo käy.
Et ole kuolematon, sitä kertoen vuosi ja hetki
pois elonpäiviä vie.”

Horatiuksen kevätoodi on monelle akateemiselle kansalaiselle kesän alkusoitto; tämä runo herää henkiin joka kevät. Lappeenrannan kesäyliopistossa vuonna 1961 olen itse siihen tutustunut; etenkin neljännen säkeistön viime säe soi usein oikean aivopuoliston kannattelemana:

“Luonnon tappiot kuu yhä korvaa vaihtuvin vuoroin.
Ihminen, sinne kun käy
missä on Aeneas-isä, mahtava Tullus ja Ancus,
tuhka ja varjo on vain.”

Siinäpä se: Pulvis et umbra sumus – olemme tomua ja tuhkaa – ja silti joka kevät valmiina uusiin koetoksiin, kesäyliopistossa ja muutoin. Antiikin runon tuottama kokemus on hurmaava!

Pyydän kiittää kutsusta Lappeenrannan-Imatran. kesäyliopiston avajaisten puhujan paikalle. Tehtävä on minulle mieluinen. Minulla on tähän kesäyliopistoon kestosuhde; miul o siihe suhe! Tasan 29 vuotta sitten olin ollut elämäni ensimmäisessä kesätyöpaikassa Enson kartonkitehtaan konttorissa Kaukopäässä neljä päivää. Työaika oli sovittu niin, että keskikesä oli varattu latinan ja saksan pro exercition suorittamiseksi Lappeenrannan kesäyliopistossa. Ilmoittautumisia otti vastaan nykyinen professori Tapani Valkonen, jolle ilmoitin kuulleeni, että FK-tutkintoon vaaditaan arvosanaopintojen lisäksi pro gradu ja kaksi pro exerci tiota ja aikovani nämä kaksi nyt suorittaa anomukseni tueksi päästä opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Tapani hymyili suu leveänä; arvattavasti hän näki, etten ymmärtänyt mistään mitään. Mutta exercitiot tulivat suoritetuksi, niin kuin sittemmin kasvatusopin lubenter approbatur. Kesäyliopisto on totisesti palvellut ja säästänyt opiskelijan aikaa ja rahaa.

Sittemmin apurahahakemusta naputellessani löin lyhenteen “Lappeenrannan kesäyliopisto, kesäyo”, muotoon “Lappeenrannan kesäyö”. Tuo totuus ei pala tulessakaan; kesäyössähän tuona kesänä kaikki suoritettiin ja sujui.

Lappeenrannan-Imatran kesäyliopisto on siis ollut jo 34 vuotta avoimen korkeakoulun erinomainen muoto Kaakkois-Suomessa. Se on ollut häivähdys akateemisuutta tilaisuuksineen kaikkineen – ennen muuta persoonallisten opettajiensa ansiosta. Suoranaisia koulukuntia on syntynyt. Jokaisella läsnäolevalla on tietenkin omat suosikkinsa; minuun ovat tehneet syvimmän vaikutuksen professorit Mustakallio
ja von Fieandt, lehtorit Saara Lilja ja Kustaa Roine, yliopettaja Vuokko Raekallio-Teppo, opetusneuvos Arvi Luukka, FT h.c., taiteilija Ritva Ahonen-Mäkelä.. . Enpä jatka tuota hedelmällistä luetteloa.

Tästä voi siirtyä toiseen puoleen henkilökohtaista suhdetta Lappeenrannan-Imatran kesäyliopistoon: kurssinjohtajana, opettajana, kouluttajana ja luennoijana toimimista eri kohderyhmille. Tämä kesäyliopisto on – paljolti suurenmoisen harmaan eminenssinsä Arvi Luukan ansiosta saattanut mm. maan äidinkielenopettajakunnan didaktisesti valtakunnan kärkeen. Täällä on uskottu uuteen ja uskallettu kokeilla. Täällä ovat ikkunat olleet tieteiden ja taiteiden välisesti auki Eurooppaan ja muuhun maailman, kun ne ovat olleet moniaalla vielä tiukasti tilki tyt. Tämä kesäyliopisto on kannattanut vanhan Wiipurin parhaita perinteitä uskaltamalla eleettömästi olla persoonallinen – joskus elehtienkin.

Lappeenrannan-Imatran kesäyliopistolta voisi aiheellisesti kysyä, millä alalla se on ollut maailman paras. Suomen tasavallan äidinkielenopettajien jatkokoulutuspaikkana se ainakin on ollut. Sela.

Mutta myös sanomalehtimiehet, hoitohenkilöstö, steinerpedagogit, vuorovaikutus- ja luovuusihmiset, kriminaalihenkilöstö jne. ovat toistuvasti pureutuneet uusiin näkökulmiin tämän avaran instituution
sisällä. Kiitän Lappeenrannan-Imatran kesäyliopistoa, että se on luonut oman profiilinsa mitättömän pienellä rahalla mutta mittaamattoman suurella innostuksella ja uskalluksella.

Tällaisella rakkaudentunnustuksella siis avaan 35. toimintavuoden. Kenties teitä, kunnioitetut kuulijani, huvitti otsikkoni “Kesäyliopistot aurinkoa aikuiskoulutuksen sateenvarjon alle”, mutta valinta oli perusteltu. Aikuiskoulutus – niin ammatillinen kuin yleissivistävä – on lähes kliseeksi muuttunut avainsana, jolla kuitenkaan ei ole varaa jähmettyä eikä kulua. Eduskunnan sivistysvaliokunnassa on vielä käsiteltävänä laki työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja ammatillisten kurssikeskusten muuttamisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi. Käsittelyyn ennen kesälomaa vielä tulee opintotukea koskeva lainmuutos, jossa kokeiluna ollut aikuiskoulutusopintoraha on tarkoitus saattaa vakinaiseksi. Myös kesäyliopistojen asemaa on käsitelty halllituksen kertomuksen yhteydessä. Kaiken kaikkiaan aikuiskoulutuksen kenttä elää lainsäädännöllisesti, taloudellisesti, sisällöllisesti.

Sanotaan, ettei pyyssä ole kahden jakaa; aikuiskoulutuksen pyyssä on monenkin. Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset, keskiasteen ammatillisten oppilaitosten täydennyskoulutuskeskukset, kesäyliopistot ja muut instanssit voivat toki antaa aikuiskoulutusta. Elämä on oppimista; jatkuvan koulutuksen periaate on ainut mahdollinen. Mutta yhteistoimintaa, tehtävänjakoa, järkeistämistä ja
koordinointia tarvitaan.

Aikuiskoulutuksen sateenvarjoksi on kuvattu ihmiselle annettavaa elämänikäistä opintokirjaa tahi koulutuspassia. Opiskelijat haluavat saada merkinnän suorituksistaan ja koota opintokokonaisuuksia ja tutkintoja näin sivistysvaliokunnalle on kerrottu. Tämän sateenvarjon muuttavat kesäyliopistot päivänvarjoksi, eivätkä pelkästään kesäisen toiminta-aikansa vuoksi, kesäyliopistot ovat
näet jatkaneet lukukausiaan ja ne toimivat ympärivuotisesti.

Maamme vanhin kesäyliopisto perustettiin Jyväskylään 1912 ja vanhin yhtäjaksoisesti toimiva kesäyliopisto, Turun kesäyliopisto, perustettiin 1936. Suurin osa kesäyliopistoista on perustettu 1960-luvulla opettajien täydennyskoulutuksen tarpeisiin ja toisaalta suurten ikäluokkien kasvatustieteellisten ym. opintoja varten.

Maassamme toimii nykyisin 21 kesäyliopistoa ja niillä on toimipaikkoja 57 paikkakunnalla. Vuosittain opetusta annetaan kuitenkin yli 100 paikkakunnalla.

Kesäyliopistojen taustayhteisöt ovat erilaisia. Kuitenkin toiminta- alueen kunnilla on merkittävä taloudellinen ja hallinnollinen rooli, niin kuin täälläkin. Tällä hetkellä kesäyliopistojen toimintaan saadaan valtionapua (822/68) valtioneuvoston päätöksen mukaisesti.

Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 1988 lähes 60. 000 opiskelijaa. Opetusta annettiin 2.600 kurssilla yhteensä 76.000 tuntia. Kurssipäiviä kertyi noin 12.300 ja kurssien keskipituus oli 5 päivää.

Opetustunneista avointa korkeakoulua oli noin 40 % , ammatillista täydennyskoulutusta noin 30 % , kielikursseja noin 10 % ja muuta noin 20 %. Ammatillisesta täydennyskoulutuksesta 50 % oli suunnattu sosiaali-jaterveydenhoitoalalle ja 25 % opetusalalle. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan ns. lakisääteinen täydennyskoulutus on jatkuvasti lisääntynyt määrällisesti. Sisällöllisesti vaaditaan tieteidenvälistä
ja yhä tasokkaampaa opetusta.

Kesäyliopistot ovat olleet, ja ovat edelleen, alueellisesti merkittäviäkorkea-asteen oppilaitoksia. Suurimman osan opiskelijoista kesäyliopistot saavat luonnolliselta vaikutusalueeltaan. Joissakin tapauksissa kesäyliopisto on välttämättömyys, ainoa kanava, tasokkaan opetuksen saamiseksi alueelle.

Kesäyliopistot ovat ajan kuluessa muuntuneet ympäristön tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Kesäyliopistotoiminta ei ole luutunut vaan sillä on jatkuvasti kiinteä yhteys käyttäjäkuntaansa ja sidosryhmiinsä mm. erilaisten suunnittelu- ja yhteistyöryhmien kautta. Kesäyliopistot eivät elä irrallaan ympäristöstään. Tämän ansiosta kesäyliopistot koetaan erittäin joustaviksi, käytännön tarpeita vastaaviksi ja opetuksen laadun ja hinnan väliseltä suhteelta taloudellisiksi oppilaitoksiksi. Tämä koskee varsinkin täydennyskoulutusta.

Tilastokeskuksen mukaan kesäyliopistojen ja yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten täydennyskoulutus on keskimäärin samankestoista eli 17-40 tuntia.

Avointa korkeakouluopetusta on kesäyliopistoissa lähes 40 % opetustunneista. Kesäyliopistoilla on siksi läheiset suhteet korkeakouluihin. Kesäyliopistojen avoimen korkeakouluopetuksen kautta hankitaan edelleen lisäpisteitä eräisiin oppilaitoksiin. Avoin korkeakouluopetus koetaan myös täydennyskoulutukseksi monissa tapauksissa. Varsinkin korkeakoulupaikkakunnilla korkeakoulujen varsinaiset opiskelijat nopeuttavat ja täydentävät opintojaan kesäyliopiston kautta. Näin mm. Kuopiossa, Rovaniemellä, Lappeenrannassa ja myös suurilla korkeakoulupaikkakunnilla. Kesäyliopistot täydentävät kapea-alaisten yliopistojen opetustarjontaa.

Avoimen korkeakouluopetuksen väheneminen kesäyliopistojen kautta merkitsisi huomattavaa takaiskua korkeakoulutasoisen perusopetuksen saavutettavuuteen. Kesäyliopistot ovat pyrkineet viime vuosina
aktiivisesti kehittämään ns. 60 opintoviikon väylää ja täten helpottaman myös ns. ylioppilassumaa. Kaikki korkeakoulut eivät vain ole innostuneet asiasta riittävästi.

Kesäyliopistojen ennakkoluulottoman, ja myös kokeilevan, toiminnan myötä maahamme on saatu mm. uusia pedagogioita: Steiner-pedagogiikka, suggestopedia, Montessori-pedagogiikka jne. Myös todella harvinaisten kielten opiskelumahdollisuuden ovat monet kesäyliopistot taanneet.

Kesäyliopistojen opiskelijamäärä on 1970-luvun puolivälin hetkellisestä aallonpohjasta jatkuvasti kasvanut. Kesäyliopistot ovat joustavia, läheisiä ja taloudellisia oppilaitoksia eli sellaisia, joita nykyaika ja päätöksentekijät odottavat oppilaitoksilta ja yrityksiltä.

Kesäyliopistoilla on merkittävä yhteiskunnallinen ja koulutuspoliittinen tehtävä, varsinkin nyt jolloin aikuiskoulutuksen moninainen tarve kiihtyvästi kasvaa. Kesäyliopistotoimikunnan mukaan “kesäyliopistojen koulutus sijoittuu aikuiskoulutuksen kentässä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja niin sanotun yleissivistävän
koulutuksen välimaastoon. Toisaalta kesäyliopistojen koulutus sijoittuu joiltakin osin korkea-asteen ja keskiasteen koulutuksen väliin.”

Kun aikaisempaa suurempi osa väestöstä on peruskoulutukseltaan korkeakoulukelpoista, lisääntyy myös tarve korkea-asteen yleissivistävään opetukseen. Yleisen edun, ja korkeakoululaitoksen edun, mukaista on, että maassa toimii juuri tähän tehtävään erikoistunut kesäyliopistolaitos elinvoimaisena.

Kesäyliopistojen taloudellinen kehityssuunta uhkaa kuitenkin nyt niiden toimintaa. Julkisen rahoituksen osuus on viime vuosina laskenut, ja opintomaksujen osuus noussut. Vuonna 1988 opiskelijamaksujen osuus oli lähes 47 % kesäyliopistojen kaikista tuloista. Suuntaus ei ole oikea opiskelijoiden kannalta. Myöskään kunnat eivät voi enää kasvattaa maksuosuuksiaan. Kuntien avustukset kesäyliopistoille olivat 1988 35 % tuloista. Samanaikaisesti valtionavustukset eri lähteistä kesäyliopistoille olivat noin 13 %.

Valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisesti väestön omaehtoista kouluttautumista tuetaan yhdenvertaisin periaattein siinä tarkoituksessa, että opiskelijoiden suorittamat maksut pysyvät kohtuullisina. Pääosa kesäyliopistojen toiminnasta perustuu koulutettavien omaehtoiseen opiskeluun. Kohtuullisena ei voida pitää, että opiskelijoiden rahoitusosuus on valtionavun riittämättömyyden vuoksi kesäyliopistoissa noussut jopa 60-70 prosenttiin koko tulorahoituksesta.

Kesäyliopistojen valtionrahoituksen nykyinen alimitoitus vääristää eri koulutuslaitosten tervettä kilpailutilannetta. Valtionrahoituksen alimitoitus kesäyliopistoissa on sitäkin epäoikeudenmukaisempi silloin, kun niiden opetustoimintaan osallistuu myös korkeakouluissa opiskelevia nuoria opintojensa jouduttamiseksi.

Kuten mainitsin, aikuiskoulutuksen kenttä on kiihkeässä liikkeessä. Sivistysvaliokμnnassa kesäyliopistoilla oli vankka kannattajajoukkonsa, mutta erityisen kesäyliopistolain aikaansaamiseksi ei saavutettu yksimielisyyttä. Asiaan palattaneen, mikäli kaavailut aikuiskoulutuslaiksi toteutuvat, mutta tämä on tulevaisuushanke.

Sivistysvaliokunta totesi kuitenkin tämänkeväisessä kannanotossaan selkeästi, että valtionavun myöntämiseen liittyy sellaisia epävarmuustekijöitä ja ongelmia, että menettelyä tulisi nykyisestään muuttaa. Kesäyliopistojen taloudellisten toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi on välttämätöntä korottaa valtion avustukset tasolle, joka turvaa niille riittävät toimintamahdollisuudet. Toiminnan
tasapainoisen kehittämisen turvaamiseksi tulisi kesäyliopistojen taloudellinen tuki järjestää nykyistä ennustettavammalle pohjalle.

Valiokunta totesi myös, että valtionavun markkamääräisen kasvattamisen
lisäksi on tärkeä saada kesäyliopistojen aseman ja valtionavun turvaava säädöspohja vähintäänkin asetuksentasoiseksi.

Kunnioitetut kuulijat,

sivistysvaliokunnassa kesäyliopistokysymykseen on mahdollista palata koulutuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä heti syyskauden alussa. Mielestäni se on myös välttämätöntä, sillä aikuiskoulutus tarvitsee hyvinvoivat kesäyliopistonsa.

Siellä kukoistakoon niin die fröhliche Wissenschaft -iloinen tiede
– kuin kasvakoon homo ludens – leikkivä ihminen – ihmiselon mittaisen aikuiskoulutuksen ihanuudessa, hurjuudessa ja kurjuudessa.

 

Aivotutkimus ja oppiminen

adult-18792_1280

Sanasta oppiminen tulee helposti mieleen pulpetti, sen ylle kumartunut turhautunut oppilas kynä ja kumi kädessään, likaiseksi suttaantunut paperi ja mahdottoman vaikea matematiikan tehtävä tai saksan verbien taivuttaminen. Mutta herätys, oppiminen on paljon muutakin. Se on oivalluksen iloa, kun skeittitemppu onnistuu ensimmäistä kertaa. Se on rauhallinen ja opastava ääni, jolla alakoululainen neuvoo mummolleen uuden sosiaalisen median sovelluksen käyttöä. Se on ylpeyttä, kun mustikkamuffinssit onnistuvat. Se on myös kuin huomaamatta tapahtuvaa kehitystä partioretkellä puuhaillessa, vieraskielistä kampausohjevideota seuratessa tai karkkiostoksilla kolikoita laskiessa.

Aivotutkimuksella on aivan oma näkökulmansa oppimiseen. Aivotutkimus näkee oppimisen aivojen muovautumisena: hermosolujen välisten yhteyksien muodostumisena, karsiutumisena, vahvistumisena ja aivotoiminnan laajanakin muokkautumisena. Aivotutkimuksen avulla on pystytty löytämään sellaisia oppimisen lainalaisuuksia, joita voidaan soveltaa jokapäiväisissä oppimistilanteissa. Vaikka aivotutkimus alkoi kovin teoreettisena tieteenä ja tapahtui laboratorioissa monimutkaisia laitteistoja käytellen, se on nykyään hyvinkin soveltava tiede ja mittauksia tehdään siellä, missä oppiminen tapahtuu: esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla.

Aivotutkimuksen tulokset korostavat innostumista ja touhukkuutta oppimisen mahdollistajana. Tekemällä oppiminen, oppimisen ilo ja uppoutuminen aikaansaavat hyviä oppimistuloksia, sillä silloin sekä kehomme että mielemme on parhaimmillaan oppimaan uusia, haastaviakin asiakokonaisuuksia. Nykyajan kouluissa kiinnitetäänkin aiempaa enemmän huomiota keholliseen oppimiseen. Oppilaalla voi olla oppimisen aikana kädessään puristelupallo tai hypistelylelu, tai hän voi oppia seisten tai kävellen. Näin hyödynnetään aivotutkimusten tuloksia, joita on saatu sekä hiirillä että ihmisillä: pieni liikkuminen tehostaa oppimista.

Musiikki näyttäytyy aivotutkimuksen valossa paitsi mukavana harrastuksena myös aivojen kognitiivisia toimintoja kehittävänä välineenä. Soitto- ja lauluharjoittelun on osoitettu kehittävän muistia, tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta, vieraan kielen lausumista ja kuullunymmärrystä sekä testisuoriutumista monissa kielellisissä testeissä kuten lukemisen ja kirjoittamisen testeissä. Musiikin harrastaminen aikaansaa aivoissa laskentakapasiteetin kasvua: aivokuorella havaitaan laajentumista ja yhteyksien määrän kasvua. Aivotutkimuksen valossa jokaisella lapsella ja nuorella tulisikin olla mahdollisuus harrastaa musiikkia haluamallaan tavalla. Koulun kannattaisi erityisesti tarjota musiikkiharrastusta niille, joilla on kielen kehityksen, tarkkaavuuden säätelyn tai oppimisen ongelmia sekä niille, jotka opiskelevat koulussa muulla kuin omalla äidinkielellään. Musiikkiharrastus on myös erityisen suositeltava kuulolaitetta ja sisäkorvaistutetta käyttäville oppilaille.

Unen aikana aivoissa tapahtuu paljon. Päivän aikana opitut asiat siirretään yöllä pitkäkestoiseen, pysyvämpään muistiin. Tästä syystä nukkuminen on oppimisen paras kaveri. Valitettavasti suomalaiset lapset ja nuoret nukkuvat liian vähän. Unen saamista voi vaikeuttaa puuttuva unirytmi eli vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat. Unta voi haitata myös ilta-aikaan tapahtuvat innostavat ja aktiiviset harrastukset, erityisesti liikunta myöhään illalla ja näyttölaitteiden sinisävyinen valo. Aamuyöllä herääminen voi johtua stressistä ja huolenaiheista. Tällöin lapsi ja nuori tarvitsee aikaa, rauhallista juttelua ja kuuntelijaa. Hyvän unen avaimet ovat riittävän uniajan takaaminen, ilta-aikainen rauhoittuminen, riittävä päiväaikainen liikunta ja hitaita hiilihydraatteja sisältävä iltapala. Nukkuminen kannattaa aina, ja varsinkin silloin, kun on oppinut uutta.
Oppimispelit ovat mainio tapa oppia. Lapset voivat itsekin kehittää lauta- tai digipelejä opittavista sisällöistä, ja hyviin peleihin saa vinkkejä opettajilta ja vanhemmilta. Erityisesti äidinkielen, matematiikan ja vieraan kielen oppimiseen on olemassa pelejä, joiden tehosta on tutkittua tietoa. Maailmalla tunnetuin suomalainen oppimispeli on Ekapeli, joka sopii kirjainten ja lukemisen harjoitteluun ja aivomittauksen mukaan kehittää lapsen aivoja jo reilun kymmenen pelauskerran jälkeen.

Kotona lapsen ja nuoren oppimista voidaan tukea monin tavoin. Oppimisen perusedellytyksistä eli nukkumisesta, ravinnosta ja liikunnasta huolehtiminen on iso tehtävä. Vanhempien positiivinen ja arvostava asenne koulua ja oppimista kohtaan on tärkeä taustatekijä oppimisen onnistumisessa. Vanhemman on tärkeä puuttua nopeasti tilanteisiin, joissa oppilas kertoo koulukiusaamisesta tai tarvitsevansa tukea oppimiseensa. Opettaja voi hyödyntää vanhempien osaamista ja tukea koulussa monin tavoin. Vanhempien työhön liittyvä ja muu osaaminen voidaan ottaa koululla käyttöön ilmiöpohjaisesti. Käänteisissä koulupäivissä oppilaat opettavat vanhempiaan. Koulun ja kodin hyvä yhteistyö sekä luokan oppilaiden vanhempien yhteistoiminta antavat oppilaalle turvallisen oppimisympäristön. Oppimisympäristön merkitys on suuri innostumisen ja uppoutumisen saavuttamisessa. Kun innostuu oppimisesta, oppiminen onnistuu ja jaksaa myös puurtaa vaativien aiheiden parissa. Oppiminen on kivaa, mutta se sisältää myös kovaa työtä. Siitä aivot tykkää!

Aivotutkija Minna Huotilainen

Kesäyliopiston koulutuspäivä Aivotutkimus ja oppiminen 7.11.2016 Lappeenrannassa Kehruuhuoneella. Katso tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan!

Etelä-Karjalan kesäyliopisto – mistä se kaikki alkoikaan?

Vuosina 1955 – 56 elettiin Lappeenrannassa, pienessä (n. 20 000 asukasta) kaakonkulman kaupungissa, pikkukaupungin hiljaiseloa. Vähin erin oli toivuttu sodista ja sotakorvauksista. Kekkosesta oli saatu, tai tehty, poliittisesta kannasta riippuen, presidentti. Oli koettu yleislakko ja elämä oli kohtuullisesti mallillaan.
Vuoden -55 kesällä oli Etelä-Saimaassa ollut pari artikkelia, professori Martti J. Mustakallion kynästä lähtöisin, joissa heräteltiin ajatusta yliopiston saamisesta itäiseen Suomeen ja erityisesti Lappeenrantaan. Ja sehän oli bensiiniä liekkeihin. Kun nykyisin puhutaan verkostoitumisesta, se on leikkiä 50-luvun Suomessa. Kaikki, jotka olivat, tai olivat olevinaan, jotakin, tunsivat toisensa ja olivat ”veljiä” erilaisissa seuroissa. Tapaamispaikkana oli joko Lappeenrannan Kerho, joka toimi nykyisen Karjalan Kulman viidennessä kerroksessa, tai sitten vanha, iloinen Patria ja kesällä Kasino. Tämä joukko, prof. Mustakallion aloitteesta sai, syksyllä -55, nopeasti aikaan toimikunnan yliopistoasiaa ajamaan.
Toimikunta pani toimeksi, siiloin ei jahkailtu tai diskuteerattu, ja päätettiin perustaa Itä-Suomen Yliopistoseura. Seura rekisteröitiin joulukuussa 1955.

Ja mitä sitten?
Nykyisin erilaiset projektit, ajatuksesta toteutukseen, kestävät keskimäärin vuosikymmenen ja sittenkin tulos usein lässähtää. Noina vuosina ei kauan tuhrailtu. Yliopistoa piti odottaa lähes pari vuosikymmentä, mutta kesäyliopiston avajaiset olivat 25.6.1956.

Avajaiset 1956

Avajaiset1956_kutsuvierasjoukko

Ja kyllähän kesäyliopisto myös lisäsi elämää kesäiseen Lappeenrantaan. Kesäyliopistoon syntyi oppilaskunta, joka järjesti oppilaille sellaista toimintaa, mitä ylioppilaskunnat yleensä järjestävät. Mikäli oikein muistan, makkaraa ja olutta kulutettiin joskus kylpylaitoksen ja joskus Karhusaaren soveliaissa ympäristöissä.
Joitakin kursseja seurailin silloisen vuosikymmenen vaihteessa. Tuskin paljonkaan viisaus lisääntyi, mutta hauskaa oli.
Miehet kerhoillaan ja salaseuroissaan panivat alussa pyörät liukkaasti pyörimään, mutta ei sovi unohtaa naisia heidän takanaan. Vanhan sanonnan mukaan: jokaisen menestyvän miehen takana on hämmästynyt nainen. Ei mennyt monta hetkeä Yliopistoseuran perustamisesta, kun syntyi Yliopistoseuran Naisyhdistys, joka aloitti varainhankinnan seuran hyväksi järjestämällä erilaisia juhlia. Erityisesti kesäiset Veeranpäivän Vipinät Kasinolla olivat todellinen kesän huipputapaus. Myöhemmin juhlittiin talvella Patriassa Samppanjatanssiaisten merkeissä. Naisyhdistys jakoi tukea kesäyliopistolle ja jakaa edelleen stipendejä opiskelijoille ja nyttemmin myös Lappeenrannan Yliopiston opiskelijoille.
Kesäyliopiston ehkä valtakunnallisesti näkyvin ”projekti” oli kesäiseen äidinkielenopettajien seminaariin liittynyt väittelykilpailu, jonka primus moottorina oli entinen opettajani, opetusneuvos Arvi Luukka, joka muuten Martti J. Mustakallion ohella, oli aikanaan kesäyliopiston kantava voima. Väittelijöinä ja voittajina oli aikansa ja vieläkin tunnettuja nimiä. Vuonna 1991 väittelyn voitti muuan kansanedustaja Paavo Väyrynen, joka senkin jälkeen on pysynyt vahvasti parrasvaloissa, ei liene kuitenkaan sittemmin saanut väittelyistään ja väittämisistään yhtä kirkasta kruunua, kuin tuona vuonna…
Ajat ovat uudet ja toisenlaiset, kuin viisi-, kuusikymmenluvuilla, mutta Etelä-Karjalan Kesäyliopisto kukoistaa ja voi hyvin. Puolentoista kuukauden mittainen lukukausi on laajentunut ympärivuotiseksi toiminnaksi. Opetusohjelmat myöskin laajentuneet monipuolisesti tyydyttämään sekä työelämän, että inhimillisen uteliaisuuden tarpeita.
Oppilaskuntaa ei taida enää olla, mutta ehkä opetusohjelmaan voisi lisätä opintojakson (tämä taitaa olla virallisen ideologian termi): Olutta, makkaraa ja ylevää hengenlentoa valoisana kesäyönä ihanan Saimaa rannalla.

Opetusneuvos Seppo Saarinen, Itä-Suomen yliopistoseura ry:n hallituksen jäsen

Etelä-Karjalan kesäyliopisto – 60 vuotta vapaata sivistystyötä Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan kesäyliopisto viettää vuonna 2016 toimintansa 60-vuotisjuhlavuotta. Etelä-Karjalan kesäyliopiston ylläpitäjä Itä-Suomen yliopistoseura ry perustettiin vuonna 1955 ja Lappeenrannan kesäyliopiston toiminta alkoi kesällä 1956.

Psykologian luento Myllysaaressa 1959

Dosentti Kullervo Rainio pitämässä psykologian luentoa Myllysaaren nurmikolla kesällä 1959.

 

 

 

Itä-Suomen yliopistoseuran tavoitteena oli sekä edistää yliopiston saamista Itä- Suomeen että aloittaa yliopistollisten kesäkurssien järjestäminen. Kesäyliopiston ensimmäisen lukukauden aikana kesällä 1956 oli mahdollista suorittaa latinan, englannin ja saksan pro exercitio -harjoituksia, opiskella latinan ja englannin alkeita sekä saksan kieltä. Opinto-ohjelmassa oli myös kasvatusoppia, kansakouluhallinnon approbatur-opintoja, tilastotiedettä ja sosiaalipsykologiaa sekä yleisöluentoja.

Suomen kielen ja kulttuurin kurssi 1969

Kuvassa on kansainvälinen suomen kielen ja kulttuurin kurssi vuonna 1969.

 

 

 

Lappeenrannan kesäyliopiston toiminta laajentui koko 1960- ja 70-lukujen ajan. Esimerkiksi vuonna 1965 järjestettiin 64 kurssia, 1587 opetustuntia ja opiskelijoita oli 1090. 1970 -luvulla opiskelijoita oli vuosittain jo yli 1500.

Vuonna 1978 kesäyliopisto laajensi toimintaansa Imatralle, jonne perustettiin toimipiste. Kesäyliopiston historian alkuvuosikymmeninä koulutuksia järjestettiin vain kesäisin, mutta 1980- ja 1990-lukujen aikana toiminta laajentui ympärivuotiseksi.

Vuonna 2016 Etelä-Karjalan kesäyliopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta, ammatillista täydennyskoulutusta sekä muuta alueen sivistys- ja osaamistarpeisiin vastaavaa vapaan sivistystyön koulutusta. Opinnot ovat avoimia kaikille iästä tai koulutustaustaustasta riippumatta. Kesäyliopistolla on toimistot ja koulutustilat sekä Imatralla että Lappeenrannassa. Viimeisimmät vahvistetut tilastotiedot ovat vuodelta 2014. Vuoden 2014 aikana Etelä-Karjalan kesäyliopisto järjesti yhteensä 177 koulutustilaisuutta sekä toteutti yhteensä 4 272 opetustuntia. Vuonna 2014 kesäyliopiston järjestämissä koulutustilaisuuksissa oli yhteensä 4133 osallistujaa.

Etelä-Karjalan kesäyliopisto juhlii 60-vuotista toimintaansa kuluvana vuonna työn merkeissä. Kesäyliopiston historiaa esitellään näyttelyssä Lappeenrannan maakuntakirjastossa maaliskuussa sekä Imatran pääkirjastossa toukokuussa 2016.

Iloa ja valoa koulutuksista

Blackbird - Male Common Blackbird (Turdus merula)

Etelä-Karjalan kesäyliopiston kevään 2016 koulutustarjonta on valmistunut ja siihen voi tutustua kesäyliopiston kotisivuilla osoitteessa www.kesyli.net

Koulutustarjonta esitellään myös  Lappeenrannan ja Imatran kaupunkialueella joka kotiin jaettavassa kesäyliopiston kevätesitteessä. Esite jaellaan tammikuun alussa, viikolla 1. Esitteeseen on koottu kätevästi koko kevään opintotarjonta Lappeenrannassa ja Imatralla. Esitteeseen voi tutustua jo nyt lataamalla alla olevasta linkistä.

Kesäyliopiston kevään 2016 koulutustarjonta

Toivottavasti tapaamme koulutuksissa keväällä 2016!

Voimauttavan valokuvan menetelmästä työväline ammattilaiselle

MiraAlanne&MiinaSavolainen2006-120x85cm

Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä palkittu sosiaalipedagoginen menetelmä. Voimauttavan valokuvan perusteet -koulutuksessa saadaan perustaidot tämän dialogisen menetelmän käytössä.

Osallistumisen edellytyksenä ovat ammatillinen tutkinto tai meneillään olevia opintoja soveltuvalta pedagogiselta tai hoidolliselta alalta. Koulutus sopii hyvin esim sosiaali- ja terveysalojen työntekijöille, terapeuteille, opettajille ja  työnohjaajille.

Osallistuminen ei edellytä harrastuneisuutta valokuvauksessa.

Lisätietoja Maailman ihanin tyttö valokuvaprojektista ja voimauttavan valokuvan menetelmästä voi lukea Miina Savolaisen kotisivulta.
Voimauttavan valokuvan menetelmästä

Koulutukseen ilmoittaudutaan kesäyliopiston kotisivujen kautta.
Katso lisätietoja, opintojen aikataulu ja ilmoittaudu

Aikuisten kognitiivinen psykoterapeuttikoulutus 75 op Imatralla – hakuaika 7.9. – 9.10.2015

Työskenteletkö terveys- tai sosiaalialalla?
Tarvitsetko ammatissasi terapeuttista osaamista?
Haluatko laajentaa osaamistasi ihmisten kanssa työskentelyssä?

Etelä-Karjalan kesäyliopisto tuo Imatralle mahdollisuuden opiskella kognitiivista psykoterapiaa Etelä-Karjalassa. Aikuisten kognitiivinen psykoterapeuttikoulutus 75 op -opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti psykoterapeuttina.


OLENKO SOPIVA HAKIJA OPINTOIHIN?

Aikuisten kognitiivinen psykoterapeuttikoulutus on tarkoitettu niille terveydenhuollon ja sosiaalialan työntekijöille, joilla on valintakriteereiden mukainen soveltuva tutkinto ja työkokemus. (Muitten alojen hakijat: katso tarkemmat hakukriteerit alla olevasta linkistä.)

Perusvaatimuksena opiskelijalla tulee olla asetuksen VNA 1120/2010 mukainen perustutkinto ennen koulutukseen hakeutumista. Mikäli perustutkintoon ei sisälly 30 opintopisteen psykiatrian tai psykologian opintoja, tulee psykiatrian ja psykologian lisäopinnot suorittaa valtakunnallisen konsortion suosituksen mukaisesti ennen psykoterapeuttikoulutuksen alkamista.

Opiskelijalta edellytetään lisäksi ennen koulutuksen alkamista
–       vähintään kahden vuoden työkokemusta mielenterveystyössä tai sitä vastaavassa tehtävässä
–       soveltuvuutta aikuisten yksilöpsykoterapeuttiseen työskentelyyn, mikä todetaan opiskelijavalinnan yhteydessä kahden henkilökohtaisen haastattelun perusteella.

Opiskelijalta edellytetään lisäksi riittävää englanninkielen taitoa sekä mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana.

Alla olevasti linkistä pääset katsomaan opintojen tarkemmat hakukriteerit. Imatran ja Turun opintojen hakukriteerit ovat yhtäläiset.
Tarkemmat hakukriteerit opintoihin

Kesäyliopiston kotisivulta näet tarkemmat tiedot opinnoista:
Opintojen ohjelma ja tarkemmat tiedot

Opintojen hakulomake on Turun yliopiston kotisivuilla hakuaikana 7.9. – 9.10.2015
Suora linkki hakulomakkeelle

Tule mukaan Ilokassi-tempaukseen!

Etelä-Karjalan kesäyliopisto järjestää Imatra-päivänä 22.8. Ilokassi-tempauksen. Ideana on, että  yksityiset, yhteisöt tai yritykset tekevät tai tuunaavat kassin, jonka sisälle voi laittaa ilostuttavia asioita. Kassit arvotaan Imatra –päivässä arvontalomakkeen täyttäneiden ja paikalla läsnäolevien kesken. Kassi ja sen sisältö voivat kertoa tekijästään, sen sisältö voi olla herkullista, itsetehtyä tai vaikka luettavaa. Sisältö saa olla idearikas, mutta sen ei tarvitse olla kallis. Mukaan voivat ilmoittautua kaikki halukkaat –tyyli on vapaa.

Kassit ripustetaan kaikkien nähtäväksi kävelykadulle ja ne arvotaan klo 14 Imatra -päivänä. Arpajaiset ovat ilmaisarpajaiset, johon kaikki halukkaat voivat kävelykadulla osallistua. Mikäli kasseja tulee runsaasti, osa arvotaan tilaisuudessa ja osa lahjoitetaan eteenpäin hyväntekeväisyyteen.

Miten pääsen mukaan Ilokassi-tempaukseen?
Ilmoittaudu kesäyliopistolle ritva.oravuo@kesyli.net
– Kassin tyyli on vapaa, kassin koko on ns. tavallinen kankainen kauppakassi
– Kassin voi ostaa tai tehdä itse tai hyödyntää kierrätysmateriaalia
– Kiinnitä kassiin työporukkasi tai yhteisösi nimi
Tuo kassi kävelykadulle Imatra-päivän aamuna 22.8. klo 9.30 – 10.30, missä kesäyliopiston väki ottaa ne vastaan
– Tule katsomaan arvonta! Kuka saa juuri sinun kassisi arvonnassa 22.8. klo 14.00?
– Ja tietenkin: Osallistu itse Ilokassi-arvontaan!

Laita iloa kiertoon!

Avoimia yliopisto-opintoja Etelä-Karjalassa! Tule kesäyliopistoon!

Etelä-Karjalan kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus tarjoaa eri yliopistojen tutkintovaatimusten mukaista, korkealaatuista ja tutkimukseen perustuvaa opetusta kaikille halukkaille. Opinnot voi sovittaa monenlaisiin elämäntilanteisiin, sillä tarjolla on useita eri opetusmuotoja luennoista verkko-opetukseen.
Kesäyliopisto tarjoaa Lappeenrannassa ja Imatralla mm. humanistisen, kasvatustieteellisen ja terveystieteellisen alan avoimia yliopisto-opintoja. Syksyllä 2015 on tarjolla 37 erilaista opintokokonaisuutta.

Katso kesäyliopiston koko tarjonta kesäyliopiston kotisivulta http://www.kesyli.net

MITÄ ON KESÄYLIOPISTON TARJOAMA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS?
– eri yliopistojen opintovaatimusten mukaista opetusta tuotettuna omalle paikkakunnalle
– opetus on avointa kaikille
– ikärajoja tai pääsykokeita ei ole
– opinnot sopivat myös ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi
– suoritetut opinnot voi liittää osaksi mahdollista yliopistotutkintoa
– vaatimustaso opetuksessa ja sisällöissä sama kuin yliopistoissa
– mahdollisuus tutustua uusimpaan tutkimustietoon
– väyläopintoja hyödyntäen mahdollisuus päästä yliopisto-opiskelijaksi ilman pääsykoetta

USEIN KYSYTTYÄ
Voinko suorittaa yliopisto-opintoja omalla paikkakunnallani?
Kyllä, kesäyliopisto tuo Etelä-Karjalaan 37 erilaista opintokokonaisuutta.
Täytyykö minulla olla ylioppilas- tai ammattitutkinto?
Ei, kesäyliopiston avoimissa yliopisto-opinnoissa ei ole pohjakoulutusvaatimuksia ja ne sopivat kaiken ikäisille, aina nuorista senioreihin.
Voinko opiskella työn ohella?
Kyllä, opinnot järjestetään pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin.
Missä luennot ja tentit pidetään?
Luennoille ei tarvitse mennä yliopistopaikkakunnalle, vaan tentit ja luennot pidetään joko Lappeenrannassa tai Imatralla.

KESÄYLIOPISTON AVOIMEN MAISTIAISET  – TUTUSTU YLIOPISTO-OPISKELUUN!
Avoimen maistiaiset tilaisuudessa esitellään avoimen opiskelua kesäyliopistossa. Opintojen esittelyä, esittelyssä mukana kesäyliopiston ja Itä-Suomen yliopiston suunnitteljat. Mahdollisuus kysyä esim. opintojen sisällöstä ja suorittamisesta, käytännöistä, väyläopinnoista ja työn ohella opiskelusta.
Paikka: Kesäyliopiston Imatran ja Lappeenrannan toimistoilla samaan aikaan: tiistaina 1.9.2015 klo 16.30 – 18.00.

Kiinnostaako Aikuisten kognitiivinen psykoterapeuttikoulutus Imatralla?

Etelä-Karjalan kesäyliopisto tuo Imatralle mahdollisuuden opiskella kognitiivista psykoterapiaa Etelä-Karjalassa. Aikuisten kognitiivinen psykoterapeuttikoulutus 75 op -opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti psykoterapeuttina. Koulutus on asetuksen (VNA 1120/2010) mukaista terveydenhuollon psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta ja koulutuksesta valmistunut voi sen pohjalta hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen. Koulutusohjelma noudattaa Valtakunnallisen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion suosituksia.

Koulutus on Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan käyttäytymistieteiden ja filosofian laitoksen psykologian oppiaineen täydennyskoulutusta. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan kesäyliopiston, Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy:n ja Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry:n kouluttajien kanssa.

Koulutus järjestetään vuosien 2016 – 2020 aikana. Hakuaika opintoihin on 7.9.2015–9.10.2015.

Koulutuksesta lisätietoja saa kesäyliopiston kotisivuilta www.kesyli.net

Kognitiivisesta psykoterapista lisätietoja saa Kognitiivisen psykoterapian yhdistyksen sivuilta www.kognitiivinenpsykoterapia.fi